Venäläiset taiteilijat vastustavat sotaa Российские художники против войны Російські художники проти війни

Russian artists are against the war Российские художники против войны Російські художники проти війни

Vuoden pimeimmät päivät Taiteeni kuvastaa tosielämän tapahtumia näyttelyn rakentamisen aikana. Äitini oli kuolemansairas, ja heijastin alitajuisia pelkojani ja ajatuksiani hänen taistelustaan syöpää vastaan 8-bittisiin kuviin. Kuvat ovat muistinvaraisesti piirrettyjä kohtauksia elämästä tai unista. Äitini on läsnä enää minun ja muiden hänet tunteneiden muistoissa. Tämä on tutkielma siitä, miten koin ohitsekiitävän ajan muuttavan pelkoni tulevasta muistoiksi menneessä.

Darkest days of the year My art follows the real-life events happening during the making of the exhibition. My mother was terminally ill, and I reflected my subconscious fears and thoughts of her battle with cancer into 8-bit images. The images are scenes actually seen or dreamed, drawn from memory. Now, my mother's life is only present as my memories of her and in everyone who ever knew her. This is a study on how I experienced the passing time transforming my fears for the future to memories of the past.

It's Okay He, jotka tunsivat sinut lapsena, tuntevat sinut oikeasti. Kun lapsuutta elää, se tuntuu jatkuvan ikuisesti, mutta entäpä jos se loppuu yllättäen? Jos menetät rakkaasi, mikä osa sinusta häviää samalla? Onko menetys kaiken loppu, vai voivatko yhteiset kokemuksenne nousta uudelle tasolle?

It's Okay Those who truly know you, knew you when you were a child. While living it, childhood seems never-ending, but what if it ends suddenly? When you lose a loved one, what part of you is lost with them? Is your loss the end, or can what you had together transcend?

Venereissu Kesällä 1992 pääsin parhaan ystäväni Katrin perheen mukana venereissulle. Olin 13-vuotias, ja ensi syksynä alkaisi yläaste. Vene keikkui ja tulin merisairaaksi. Onneksi meillä oli kuitenkin mukana grillimaustettuja sipsejä ja Game Boy. Huolettoman ja viimeisen lapsuuden kesän jälkeen, ystävyytemme Katrin kanssa ei ollut enää koskaan entisensä.

The Boat Trip In the summer of 1992, my best friend Katri's family took me on a boat trip. I was 13 years old and about to start secondary school the next autumn. I got seasick in the rocking boat. Fortunately, however, we had barbeque crisps and a Game Boy. My friendship with Katri was never the same after this final, carefree summer of childhood.

Oletko pelannut tätä peliä? Teos pohjautuu muistoihini – tai oikeastaan muistojen rajallisuuteen – pelistä, jota pelasin lapsena joskus pimeän 90-luvun puolivälissä. En tiennyt pelin nimeä tai mistä siinä oli kyse. Koko teos pohjautuu niihin muutamiin visuaalisiin muistikuviin, joita minulla on pelistä säilynyt. Mukana on muutama toisinto muistojeni pohjalta, mutta suurin osa kuvista on oma kuvitelmani siitä, millaisia kauhuja peli ehkä sisälsi. Tunnistatko pelin? Oletko pelannut sitä?

Have you played this game? The work is based on my memories – or, to be more exact, the limits of my memories – of a game I played as a child, some time in the Dark Age of the mid-1990s. I didn’t know what the game was called or what it was about. The entire piece is based on the few visual memories I have of the game. There are a few recollections based on my memory, but most of the images are my visions of the horrors the game may have contained. Can you recognise the game? Have you played it?

Eka etelänmatka Kun olin ala-asteella, osalla luokkakavereitteni perheistä oli tapana tehdä ulkomaanmatkoja suosittuihin rantakohteisiin. Moni oli suunnannut syyslomalla etelään ja loman jälkeen koulussa jaettiin tarinoita jättikokoisista pizzoista ja iltamyöhään juoduista Coca-Colista. En ollut vielä itse päässyt ikinä ulkomaille ja yllättäen kateus purskahti ulos suustani valheena. Kerroin parhaalle ystävälleni, että minäkin olin ollut reissussa. Koska kaverini halusi kuulla asiasta lisää, jouduin kuvailemaan hänelle matkamme käänteitä mahdollisimman uskottavasti.

The first trip abroad When I was in primary school, some of my classmates would go on holiday to popular beach resorts abroad. Many of them went south during the autumn holiday, and when they got back, the schoolyard was full of stories of giant pizzas and late-night Coca-Colas. I had not been abroad myself yet, and I was feeling so envious that I let out a lie. I told my best friend that I had also been abroad. They wanted to know more, so I had to describe the events to them as credibly as possible.

Yksi monista Voiko muistoihin luottaa, vai onko niitä muokattu palvelemaan yhteisön kaanonia?

One of Many Can my memories be trusted, or have they been modified to serve the canon of the community?

Evolution Evolution-sarja on visuaalinen matka halki ajan ja tilan. Siinä vieraillaan paikoissa, joita ei ollut koskaan olemassa, mutta joissa näkyy tuttuja elementtejä Game Boyn väri- ja pikselirajoitusten mukaisesti. Pikselitaiteen yksinkertaisuuden kautta mielemme voi vaeltaa grafiikan tuolle puolen.

Evolution The Evolution series is a visual journey through time and space. It visits places that never were, but which have familiar elements and the typical colour and pixel limitations of the Game Boy. Through the simplicity of pixel art, we allow our minds to travel beyond the actual graphics.

Eräät asiat Lapsuus muuttuu ajan myötä abstraktiksi. Muistot lohkeilevat, murtuvat yhä pienemmiksi palasiksi. Kuvasarja on kokoelma pikselöityneitä fragmentteja, hataria takaumia, luonnossa vietetyn lapsuuden tekstuureja.

Some Things Over time, your childhood becomes abstract. Memories will crack and fracture into ever smaller pieces. The series is a collection of pixelated fragments, vague flashbacks and textures from a childhood spent in nature.