Tampereen taloraati suuntasi elokuun viimeisenä maanantaina Lielahden teollisuustoiminnan loppumisen muuttamiin maisemiin. Taloraati oli osa Tampereen design- ja arkkitehtuuriviikon ohjelmaa.

Uudella nimellä ’Hiedanranta’ esiintyvä Lielahden vanha tehdasalue odottaa ja sykkii välitilassa. Alueelle on suunnitteilla suuria muutoksia, mutta niitä vartoillessaan alue ja sen rakennuskanta on täyttynyt monenlaisesta aktiivisuudesta. Niemen kartanon vanhalle alueelle syntynyt Niemenrannan kaupunginosa on puolestaan ollut Lielahden tehtaan asuinalue ja ”takapiha” sekä aikoinaan myös työntekijöiden ruokkija. Niemenrannassa uudisrakentaminen on jo pitkällä, ja sen kerros- ja pientaloissa näkyvät asuinrakentamisen tämän hetken ilmiöt.

Taloraadin jäseninä kohteita arvioivat lähialueen asukas Raija Kyllönen, arkeologi Kreetta Lesell, markkinointipäällikkö Sarianne Nuutti, arkkitehti Leena Strandén, Niemen kartanon kunnostusprosessin aktiivi Matti Toivakainen sekä arkkitehti Lotta Wilén. Kukin raatilainen antoi jokaiselle kohteelle kouluarvosanan ja perusteli kommenttinsa. Myös yleisö osallistui keskusteluun. Taloraadin puheenjohtajana toimi maakuntamuseon rakennustutkija Hannele Kuitunen ja kirjurina rakennustutkija Miinu Mäkelä.

Raati Hiedanrannan alueella.

Kierros alkoi huippukohteesta

Taloraadin kohtaamispaikkana toimi Lielahden punatiilinen kartano, josta käveltiin tehdasaluetta sivuten nykyisen Hiedanrannan pääpihalle. Kommentit koskivat koko aluetta ja vaihtelivat innostuksesta kritiikkiin. Kartano puistoineen ja rantoineen herätti ihastusta, jonka lisämausteeksi nähtiin kartanomiljöön rinnastuminen moderniin ja robustiin tehdasalueeseen. Myös tehdasalueen näyttävien muraalien ja muun katutaiteen todettiin tuovan alueelle erityistä arvoa. Kokonaisuuden toivottiin säilyvän, ja siinä nähtiin olevan paljon kehityspotentiaalia. Raakatilan tarjoaminen eri toimijoille on nyt tuonut alueelle paljon aktiviteetteja, ja vastaavan toimintakulttuurin toivottiin jatkuvan Hiedanrannassa. Toisaalta aluetta kiiteltiin monenlaisesta toiminnasta ja isoista tapahtumista, toisaalta todettiin alueen olevan muutoin hiukan hiljainen ja vaikeasti tavoitettava. Esimerkiksi katutaiteen luontevin paikka olisi elämän keskellä, vilkkaasti kuljettujen reittien varrella.

Alueen väliaikaisuus herätti myös huolta. Kartanon arvoa ei ole täysin ymmärretty, vaan esimerkiksi jäteastiat on sijoitettu näkyvästi sen edustalle. Muutenkin väliaikaisuus näkyy helposti tehtyjen toimenpiteiden laadussa. Paljon perushoitoon liittyvää on jätetty tekemättä, ja raatilaisia huolettikin kokonaisuuden säilyminen. Tehdasalue ei enää muistuta tehdasta senkään osalta, että tehtaan toimiessa alue pidettiin kunnossa. Enqvistin aikana tehtaalla oli esimerkiksi omat puutarhurit ja kunnossapitohenkilökuntaa.

Kokonaisuudessaan Lielahden vanha tehdasalue herätti paljon positiivisia kommentteja, ja se saikin raadilta kierroksen korkeimmat yhteispisteet.

Raadin pisteet Hiedanrannalle.

Taloraati Hiedanrannan tehdasalueella.

Vanhat tehdasrakennukset kaipaavat hoitoa.

Entinen tehdasalue on kerännyt paljon uuttaa toimintaa.

Lielahden kartano.

Mukavaa asumista, piha kaipaisi vihreää

Tehdasalueelta kierros jatkui Niemenrannan uudelle asuinalueelle. Ensimmäinen pysähdyspiste oli uuteen Sellupuistoon rajautuva kahden kerrostalon ja luhtitalon muodostama kokonaisuus. Rakennukset ovat valmistuneet vuosina 2013—18.

Kohde herätti monenlaisia kannanottoja. Vaikka asunnoissa ei käytykään sisällä, raadille syntyi vaikutelma mukavista, valoisista asunnoista, joista on avarat näkymät. Myös sijoittuminen luonnon ja puiston viereen keräsi kiitosta. Parvekkeita pidetiin hienoina, vaikkakin niiden läpinäkyvyys herätti myös kritiikkiä. Rakennusten moni-ilmeisyys ja keskinäinen sijoittelu miellyttivät raatia, mutta toisaalta todettiin että ne edustavat tämän päivän perusarkkitehtuuria, jota rakennetaan joka paikkaan. Niemenrannan historiaa ja maisemaa suunnittelussa ei ole erityisesti huomioitu.

Piha-alueen suunnittelu herätti kohteessa eniten kritiikkiä. Melko yksimielisesti todettiin, että piha kaipaisi enemmän vehreyttä, vaikka sieltä onkin mukavasti näkymä metsikköön ja vieressä on viheraluetta. Myös katetulle oleskelutilalle voisi olla pihalla käyttöä. Lisäksi esitettiin toive jätehuollon keskittämisestä. Nyt saman pihan ympärillä olevilla erillisillä kiinteistöillä on kullakin omat jäteastiansa, jotka pahimmillaan sijaitsevat keskellä pihan oleskelualuetta.

Monimuotoista asumista Niemenrannassa.

Raadin arvio Sellupuiston vieressä olevasta kokonaisuudesta.

Asuntojen parvekkeet saivat kiitosta.

Kerrostalojen väliin jäävä kuilu tuo korttelille luonnetta.

Pihalta on avoin yhteys Sellupuistoon.

Pientä ja värikästä puutaloasumista

Raadin kolmas arviointikohde oli Pehtoori Pälän kadun varren vuoden ikäinen pientalojen ryhmä. Sen perusidea pienistä asunnoista pientaloympäristössä miellytti raatia. Jokaisessa asunnossa on oma pieni piha tai parveke korttelin keskelle muodostuvan yhteispihan puolella. Myös talojen värikkyys ja ”söpöys” ilahduttivat raatia.

Rakennusten ja pysäköinnin sijoittelu herätti kuitenkin kritiikkiä. Keskellä sisäpihaa sijaitseva autokatos- ja talousrakennus ei kerännyt ymmärrystä, ei myöskään katuvarren muurein ympäröity parkkialue. Autojen katsottiin saaneen käyttöönsä korttelin keskeiset paikat. Muutenkin kivimuurit koettiin alueelle liian jykeviksi ja kolkoiksi. Pihasuunnittelun nähtiin olevan vielä kesken ja kasvillisuuden toivottiin tulevaisiuudessa tekevän kokonaisuutta viihtyisämmäksi. Moitteita kohtasi myös rakennusten sijoittaminen notkelmaan, jossa nähtiin haasteita sekä niiden maisemallisen aseman että käytännön kunnossapidon osalta.

Taloraati marssii kohti Pehtoori Pälän kadun kohdetta.

Taloraadin pisteet Niemenrannan pientalokohteelle.

Luhtitalojen pihoja ja parvekkeita pihan puolelta.

Sisäpihan muureja.

Luhtitalojen käytäviin muodostuu kiinnostavaa tilaa.

Uusi päiväkoti sopeutuu vanhojen rakennusten keskelle

Raadin viimeinen etappi johti Niemenrannan uudelle, 2014 valmistuneelle päiväkodille. Päiväkodin korttelissa sijaitsee myös uusia kerrostaloja, Niemen kartanon alueelle 1920-luvulla rakennettuja tehtaan virkamiesten asuinrakennuksia sekä alueen maataloushistoriasta kertova vanha aitta. Päiväkodin piha sijaitsee korttelin keskellä niin että sieltä on näköyhteys korttelin muihin rakennuksiin. Ratkaisua pidettiin onnistuneena; piha rajautuu mukavasti ja tarjoaa kiinnostavan ympäristön lapsille. Positiivisena pidettiin vanhojen talojen säilyttämistä ja väljyyttä. Uudisrakentamisen katsottiin sopivan ympäristöönsä, vaikka lopputulos ei olekaan yhtenäinen.

Päiväkotirakennuksen pihan puolen seinät ovat levytettyjä, mitä pidettiin hiukan kolkkona materiaalina. Lisäksi esitettiin toiveita, että rakennuksen päiväkodin luonne voisi olla vieläkin selvempi. Esimerkiksi seiniä voisi hyödyntää jotenkin toiminnalliseen. Pihaan toivottiin myös enemmän kasvillisuutta, vaikka sitä pidettiinkin pääsääntöisesti monipuolisena ja lapset huomioivana. Korttelissa, kuten koko Niemenrannassakin, näkyi vielä uuden alueen keskentekoisuus.

Niemenrannan päiväkoti pihalta.

Pisteet päiväkodille.

Päiväkodin pihalta näkyy korttelin uutta ja vanhaa rakennuskantaa.

Raati toivoi pihalle enemmän kasvillisuutta.

Päiväkodin katujulkisivu, Niemen alueen vanha sauna ja uudet kerrostalot toistavat puhtaaksimuurattua tiiltä.

kaikki kuvat: Miinu Mäkelä, Vapriikin kuva-arkisto