Tuleehan näitä seurailtua, siis blogeja. Itse en moista arvannut vielä kirjoittavani, vaan toisinpa kävi. Ainoat päätökset, joita en elämässäni vielä ole joutunut pyörtämään, ovat lottoaminen ja juokseminen. Ne molemmat lopetin jo 1970-luvulla.

Pietari on aina ollut äärettömän kiehtova kaupunki. Riippumatta siitä, kuka suurta Venäjänmaata on kulloinkin hallinnut. Ihan venäläinen kaupunki se ei ole. Keisarin kaupunkina se oli eurooppalainen ja kansainvälinen. Eihän venäläinen yläluokka aikanaan edes puhunut venäjää ja keisarilliset puolisotkin haettiin Saksasta, Euroopan prinsessavarastosta.

Mielenkiintoista on se, että Pietari oli myös suuri suomalainen kaupunki: vuonna 1840 Helsingissä ja Pietarissa asui suomalaisia yhtä paljon! Pietariin lähdettiin leveämmän leivän perässä nuohoojiksi, piioiksi tai kultasepiksi. Monet uutuudet ja ilmiötkin tulivat Suomeen Pietarin kautta, mm. Fazerin suklaa, joulukuusi ja Ansa Ikonen.

Pietarissa toimii myös Valtion Eremitaasi, yksi maailman tunnetuimmista museoista. Sen kokoelmissa on suurin piirtein kaikkea mitä kuvitella saattaa. Suomalaisena museoammattilaisena tuntuukin tosi hienolta, kun voi työskennellä tuon museon kokoelmien ja tutkijoiden kanssa yhteistyössä, kuten minä nyt voin. Aihekin on mielestäni sangen kiehtova, agitaatioposliini, joka on täysin ainutlaatuinen ilmiö Venäjän 1900-luvun taiteessa. Puhumattakaan tuosta jännittävästä ajankohdasta, johon agitaatioposliini liittyy ja miksi se syntyi, eli 1920-luvusta, jolloin vallan vaihduttua kaikki uusi näytti olevan mahdollista ja katseet oli suunnattu kohti valoisampaa tulevasuutta.

No, me tiedämme miten siinä sitten kävi, mutta emme nyt välitä siitä, koska se on jo aivan toinen tarina. Vapriikkiin Valtion Eremitaasista lainaksi saatavan huikean posliinikokoelman kautta yritämme valottaa juuri tuota edistysuskoista 1920-lukua, jolloin työläiset ja talonpojat olivat yhdessä luomassa parempaa maailmaa. Tuo aikakausi ja tämä joskus lähes psykedeelinen posliinitaide on pyörinyt mielessäni jo parisen vuotta. Nyt siitä tulee totta. Tervetuloa mukaani seuraamaan näyttelyn valmistumista.