Ensi viikolla vietetään jo laskiaista ja ajatukset kääntyvät hiljalleen kohti pääsiäistä. Mämmiä on kaupan pakastealtaassa ollut tarjolla jo sitten loppiaisen ja nyt hyllyihin ilmestyvät myös monenkirjavat suklaamunavuoret.
Monien kansojen mytologioiden, myös Kalevalan, mukaan maailma syntyi vesilinnun munasta, joka rikkoutui, ja sen kuoren kappaleita muodostuivat maa, taivas ja tähdet.
Pääsiäiseenkin liittyvä vanhin koristeaihe on nimenomaan muna, joka on kristillistä pääsiäistä huomattavasti vanhempi koristeaihe. Se perustuu esihistorialliseen aikaan, kevätpäivän seisauksen juhliin, joita vietettiin koko Euroopassa. Kristinusko nappasi munan kirkolliseen käyttöön ja se muuntui siihen vaivatta, koska heräävä luonto ja ylösnousemus oli helppo samaistaa. Kristitylle munan kuori merkitsi suljettua hautaa, josta elämä murtautuu ulos. Postikorttien kanat ja kuorituvat kananpojat muistuttavat nykyihmistä kuitenkin useimmin keväästä kuin ylösnousemuksesta.
Katolisessa maailmassa munat yhdisti pääsiäiseen myös käytännöllinen seikka. Paaston aikana niitä ei sopinut nauttia, mutta kanat munivat entiseen malliin ja pääsiäiseen päästäessä olivat munavarastot jo melkoisen täynnä.
Suomessa ei munan ja pääsiäisen yhteys ole itsestään selvä. Meillä ei eurooppalaisten munavuoret olleet ongelma, koska täällä ei ennen 1800-lukua kanoja juuri kasvatettu. Ennen kanoja munia saatiin esimerkiksi vesilintuja munittamalla, mutta ne eivät pääsiäiseksi vielä ehtineet. Säätyläisten tiedetään ravinneen itseään munilla jo 1830-luvulla, se selviää esimerkiksi Topeliuksen merkinnöistä.
Munien maalaaminen pääsiäisenä oli vielä pitkään 1800-luvulla varakkaamman väen kotkotusta. Kuitenkin jo 1900-luvun alussa odotti pieni virpoja palkakseen mielummin koreapaperista suklaamunaa kuin kanan alkuperäistuotosta. Virpominen ei ollut ainoastaan lasten huvia, vaan se oli myös varattomamman väen tapa kerjätä ja kerätä itselleen elintarvikkeita. Tässä tapauksessa myös kananmunat olivat enemmän kuin tervetulleita.
Kaikkialla Euroopassa ovat lapset leikkineet pääsiäisaikaan munilla. Suomessa näitä tapoja tunnetaan vain Karjalankannakselta ja Viipurin seudulta. Jotkut vanhemman polven ihmiset saattavat vielä hyvinkin muistaa munien litsaamiset ja pyörityskilpailut.