Musti-kerhon kuvia vuodelta 2016
Vuonna 2016 Musti-kerholaiset kokoontuivat eri museoissa 11 kertaa. Vuonna 2016 kokeilimme taidejoogaa, ihmettelimme mammutteja taskulampun valossa, kävimme oikeilla arkeologisilla kaivauksilla ja tapasimme museon asiantuntijoita, kuten näyttelyarkkitehdin, tutkijan ja arkeologin. Ja tietysti vierailimme samalla monissa uusissa näyttelyissä!
Musti-kerho kokoontui perinteiseen joulujuhlaan Vapriikkiin 11.12.2016. Tällä kertaa luvassa oli myös jotain erityistä, sillä kerholaiset pääsivät aivan ensimmäisten joukossa tutustumaan uuteen Suomen Pelimuseoon ennen näyttelyn virallisia avajaisia. Moni olikin odottanut tätä kerhokäyntiä jo hartaasti! Uutta Pelimuseota kerholaisille esitteli tutkija Outi Penninkangas.
Paikalle tulleet 45 kerholaista kuuntelivatkin tarkkaan, kun Outi kertoi Pelimuseon ikärajoista, museon ideasta ja tietysti mielenkiintoisista peleistä, kuten tässä vanhoista suomalaisista lauta- ja perinnepeleistä.
Ja kierroksen jälkeen olikin aika pelata! Pelimuseosta löytyi monia kerholaisille tuttuja mobiilipelejä.
Monia kiinnostivat myös suomalaiset lautapelit, joita pääsi kokeilemaan.
Myös pelihalli flippereineen, simulaattoreineen ja pelikoneineen veti kerholaisia puoleensa. Tässä yhden kerholaisen ajonäyte.
Pelituokion jälkeen siirryttiin nauttimaan pipareista ja mehusta. Samalla laulettiin yhdessä pari joululaulua odottavissa tunnelmissa.
Ja pian paikalle saapuikin odotettu vieras, itse Joulupukki! Pukki ehti kuin ehtikin joulunvalmistelukiireiltään Vapriikkiin tervehtimään kerholaisia ja jakamaan lahjoja.
Kerhovuosi huipentui, kun kerholaiset kajauttivat komeasti pari laulua Joulupukille, ja lopuksi otettiin vielä yhteiskuva pukin kanssa ennen kuin pukki säntäsi kohti Korvatunturia. Kiitos kivasta kerhovuodesta!
Marraskuun Musti-kerhon tapaamisessa la 12.11. oli oikein väentungosta, kun paikalle tuli 30 kerholaista ja 16 vanhempaa ja sisarusta. Päivän aihe olikin tosi kiinnostava, kerhotapaamisen teemana olivat nimittäin luut!
Lasten luuaiheista tiedeluentoa saapui pitämään Helsingin yliopistosta osteologi eli luututkija Kristiina Mannermaa. Kristiina luennoi ensin kerholaisille luiden rakenteesta ja tunnistamisesta, sen jälkeen Vapriikin Luonnontieteellisen museon tutkija Tomi Kumpulainen kertoi hieman museon kokoelmissa olevista luulöydöistä ja niiden tutkimisesta.
Myös Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija, arkeologi Kreetta Lesell (kuvassa selin) esitteli kuulijoille Pirkkalasta tehtyjä arkeologisia löytöjä.
Luennon ja puheenvuorojen jälkeen alkoikin kerhotapaamisen jännittävin osuus: luiden tutkiminen!
Kerholaiset pääsivät ihmettelemään erilaisia eläinten luita. Kristiina saikin vastailla moneen uteliaan ja innostuneen kerholaisen kysymykseen luiden tunnistamisesta ja luututkijan työstä.
Kumihanskat ja suurennuslasi käteen! Tässä analysoidaan luun sisäosaa. Ilmeistä päätellen luiden tutkiminen taisi olla monelle kerholaiselle viikon kohokohta!
Musti-kerho kokoontui 9.10. Sara Hildénin taidemuseoon tutustumaan Ron Mueckin veistostaiteeseen. Paikalle tulleille 30 kerholaiselle oli järjestetty toiminnallinen kierros, jonka pitivät taideohjaajat Inka Ylihärsilä ja Lotta Mikkonen.
Aivan kierroksen aluksi kuultiin hieman taiteilija Ron Mueckista ja katsottiin hänen veistostyöskentelystään tehty video. Kerholaisia kiinnosti kovasti, millä tekniikoilla ja materiaaleilla Mueck saa veistoksensa niin elävän näköisiksi.
Kierroksella tutkittiin sekä mini- että jättikokoisia veistoksia hyvin tarkkaan: lerholaiset kiinnittivät tarkkaavaisina huomiota muun muassa siihen, miten veistosten vaatteet ja hiukset on saatu oikean näköisiksi ja miten kaikki veistosten yksityiskohdat kauppakassissa olevia ostoksia myöten on tehty huolellisesti ja hyperrealistisesti. Hahmoja tarkastellessa huomattiin, että näyttelyn veistokset kuvaavat ihmisen elämän eri vaiheita aina syntymästä vanhuuteen, mutta kouluikäistä lasta esittävää hahmoa näyttelystä ei löytynyt. Sellainen tarvittaisiin ehdottomasti!
Kerhotapaamisen lopuksi ideoitiin ja pikaluonnosteltiin läksyjen parissa ahertavaa koululaista kuvaava veistos. Siispä tuumasta toimeen! Kerholaisten innostunut aherrus sai monet muutkin museokävijät uteliaiksi, sillä moni kävi kurkkimassa, millaisia hahmoja Musti-kerholaisten ideapapereihin alkoi syntyä.
Musti-kerho kokoontui 24 jäsenen voimin hyvästelemään vanhan Muumilaakson sunnuntaina 25.9. Aluksi muisteltiin yhdessä ohjaaja Mari Jalkasen johdolla, mitä aikaisemmissa Muumilaakson Musti-kerhon tapaamisissa on tehty. Joillakin kerhokonkareilla on vielä tallessa kerhotapaamisissa tehtyjä Muumi-aiheisia varjonukkeja, perhepotretteja ja rakenneltuja asumuksia vanhoista työpajoista. Marilla oli myös mukana perhealbumi, jonka ensimmäisillä sivuilla oli kuvia Tove Janssonista ja hänen perheestään.
Seuraavaksi kerholaiset saivat eteensä piirustushaasteen, jossa piti piirtää taiteilija Tove Janssonin tunnetuin hahmo, Muumipeikko, vain 10 sekunnissa. Moni kerholainen aloitti piirtämisen isosta kuonosta ja pienistä korvista, ja kaikki saivat piirrettyä tunnistettavan Muumin. Pikaisen piirustushaasteen jälkeen muisteltiin hieman Toven luomien hahmojen sukulaisuussuhteita. Ketkä olivatkaan Nipsun vanhemmat? Ovatko pikku Myy ja Nuuskamuikkunen sisaruksia?
Kerhotapaamiseen tuli kunniavieraaksi uutta Muumi-museota suunnitteleva näyttelyarkkitehti Taina Väisänen. Taina näytti kerholaisia salaisia suunnitelmiaan ja kertoi, miltä keväällä 2017 Tampere-talossa avautuvassa Muumi-museossa oikein tulee näyttämään.
Kerholaiset kuuntelivat Tainan puheenvuoroa tarkkaavaisesti ja antoivat Tainalle monta hyvää vinkkiä siitä, mitä uuteen Muumi-museoon olisi hyvä saada. Ainakin Mörköä odotettiin kovasti! Mörön lisäksi kerholaiset toivoivat erilaisia leikkejä uuteen museoon: roolivaatteita, nukketaloja sekä oikeaa puumajaa, johon pääsisi sisälle. Taina kirjasi ideat ja vinkit muistiin, ja ensi vuonna näemme uudessa Muumi-museossa, toteutuvatko kerholaisten toiveet.
Musti-kerholaiset kokoontuivat 28.8. Vapriikkiin juhlimaan alkavaa kerhosyksyä ja tutustumaan Nukkemuseoon uuteen Nukkekekkerit-näyttelyyn. Näihin juhliin kutsuttiin myös kerholaisten söpöt pehmokaverit!
Tapaamiseen tulleet 29 kerholaista kuulivat tutkija Katri Pyysalon opastuksella, miten Nukkemuseo syntyi 50 vuotta sitten ja miten nuket ovat päätyneet Vapriikkiin esille. Katri esitteli näyttelyssä myös nukkekokoelman erikoisia, hienoimpia, kummallisimpia ja hauskimpia nukkeja.
Jotkut nuket, kuten salaperäiset rituaalinuket, herättivät paljon kysymyksiä, toisten nukkejen kohdalla hihiteltiin hassuille kasvoille tai kummallisille vaatteille. Jotkut nuket, kuten kuvan barbienuket, aiheuttivat ihailevia huokauksia joissain kerholaisissa.
Katrin pitämän kierroksen lisäksi kerhotapaamiseen kuului nukkemuotokuvaus. Vapriikin valokuvaaja Saana otti Nukkemuseon leikkitilassa kerholaisista ja näiden lempileluista kivoja potretteja, jotka kerholaiset saavat itselleen myöhemmin syksyllä.
Kierroksen, valokuvauksen ja leikkituokion jälkeen alkoikin tehdä mieli jo luita.. eikun siis herkkuja! Kerhotapaamisen päätteeksi kerholaiset pääsivät pitämään omia nukkekekkereitään ja nauttimaan keksejä ja mehua Vapriikin ravintolaan.
Musti-kerhon kesäretki tehtiin perjantaina 10.6. Pirkkalan Tursiannotkon muinaisjäännösalueelle. Paikalle tulleet 29 kerholaista vanhempineen pääsivät tutustumaan käynnissä olleisiin Helsingin yliopiston opetuskaivauksiin, joissa arkeologiopiskelijat harjoittelivat kenttätyötoimintaa. Huomioliivit päälle ja menoksi!
Aivan aluksi kerholaiset tutustuivat kahdessa ryhmässä arkeologien työvälineisiin, kuten kaivauslastoihin, sekä erilaisiin kaivausmenetelmiin. Tässä kerrotaan profiili- tai sektorikaivauksesta, jossa kohdetta kaivetaan neliönmuotoisena lohkona. Profiili eli maan kerrosten poikkileikkaus voi paljastaa esimerkiksi, onko kaivauskohdassa sijainnut joskus asuinpaikka.
Sitten lapiot esiin, sillä seuraavaksi päästiinkin jo kaivamaan! Kaikki halukkaat kerholaiset saivat kokeilla kaivamista ja arkeologin työvälineiden käyttämistä. Aika moni lapsi innostui kaivamisesta niin, että olisi halunnut jäädä loppupäiväksi töihin arkeologien avuksi.
Kaivamisen jälkeen maa-aines vietiin seulottavaksi. Seulonnassa maa-aineksesta erottuivat mahdolliset kivenmurikat, muinaiset savipaakut ja ihan oikeat arkeologiset löydötkin. Keskellä johtava arkeologi arvioi, onko maa-ainesta seulottu riittävän tarkasti niin, että kaikki aarteet saatu varmasti talteen.
Kerholaisetkin tekivät kaivauksilla löytöjä: muutama kerholainen kaivoi esiin pieniä tiilenmurusia ja luun kappaleita, jotka arvioitiin silmämääräisesti jopa yli 300 vuotta vanhoiksi. Kerholaisille esiteltiin myös aiemmin päivän aikana tehtyjä löytöjä, kuten lasihelmiä, neulansilmää ja piipun palasta.
Kenttäkaivaukset herättivät paljon kiinnostusta ja kysymyksiä, ja arkeologisia löytöjä tutkittiin tarkoin, asian vaatimalla hartaudella. Kerhokäynnin päätteeksi aika moni kerholainen ilmoitti haluavansa isona itsekin arkeologiksi!
Toukokuussa Musti-kerho vieraili Jääkiekkomuseossa. Ensin kerholaiset pääsivät tutustumaan opastetulla kierroksella hieman jääkiekkovarusteisiin ja niiden historiaan, sekä tietysti Jääkiekkomuseon aarteisiin, kuten Suomen joukkueen voittamiin MM-palkintoihin. Kierroksen päätteeksi kerholaisten kiekonkäsittelytaitoja testattiin hauskassa maalisimulaattorissa.
Opastetun kierroksen jälkeen kaikki 24 kerholaista suuntasivat työpajatilaan, jossa ryhdyttiin tekemään taideohjaaja Outi Virtasen johdolla jääkiekkomaskin kuvitusta.
Kokeneet maskimaalarit eivät juuri ohjausta tarvinneet, sillä ideoita alkoi heti syntyä ja siveltimet alkoivat viuhua.
Vaikka kerhovierailu tehtiin Jääkiekkomuseoon, työpajassa maalatun maskin aiheen sai valita vapaasti. Osa kerholaisista kuvittikin maskinsa karnevaalivärein, Egypti-aihein ja graafisin kuvioin. Kuitenkin monet tekivät lätkäaiheisia maskeja, kuten tämä Ilveksen maalivahdille sopivan kasvosuojuksen maalannut kerholainen.
Ja tekipä yksi taitava maskitaiteilija omaan kasvosuojukseensa hienon Mustinkin, vuh!
Huhtikuussa Musti-kerho kokoontui Sara Hildénin taidemuseoon tutustumaan Carolus Enckellin näyttelyyn. Kerholaisia oli vastassa kuvataiteilija Inka Ylihärsilä, joka kertoi 27 paikalle tulleelle kerholaiselle Enckellin töistä. Enckellin taiteen inspiroimana opastuksella kokeiltiin myös runon kirjoittamista ja nimikirjainten muotoisiksi eläviksi patsaiksi muuntautumista.
Opastetun kierroksen jälkeen käärittiin hihat ja ryhdyttiin taiteilemaan! Työpajassa syntyi värikästä, eläväistä, graafista ja monimuotoista paperitaidetta. Aika moni teki Enckellin tyyliin monivärisiä raita-aiheita sekä monogrammi- eli nimikirjainsommitelmia.
Tässä yhden kerholaisen taidonnäyte.
Lopuksi pistettiin pystyyn oma taidenäyttely ja tutkailtiin Enckellin taiteen inspiroimia kerholaisten tekemiä töitä.
Maaliskuussa kokoonnuttiin museokeskus Vapriikin Jääkauden jättiläiset -näyttelyn merkeissä. Paikalle saapui 30 Musti-kerholaista, ja heitä oli vastassa kasa taskulamppuja ja pilkkopimeä näyttelytila. Ennen pimeyteen lähtemistä tarkistettiin perustietoja jääkaudesta ja testattiin kaikkien taskulamput.
Jaiks, luolaleijona! Kerholaiset kuuntelivat taskulamppuopastuksella hiirenhiljaa jännittäviä tarinoita niin mammuteista, luolaleijonista kuin sapelihammaskissoistakin. Paikalle oli tullut rohkeaa porukkaa eikä kukaan pelännyt pimeää tai jääkautisia petoeläimiä.
Jännittävän opastuksen jälkeen pääsimme tekemään työpajassa mammutin syöksyhamp… eikun askartelumassasta pieniä jääkautisia eläinveistoksia. Aivan aluksi kuultiin lisää jääkauden ajan ihmisten tekemistä taideteoksista ja samalla kerholaiset jo pehmittelivät massaa käsissään.
Kun massa oli tarpeeksi pehmeää, kerholaiset panivat töpinäksi ja tekivät sankoin joukoin minimammutteja, luolaleijonan päätä esittäviä veistoksia sekä jättikokoisia kissapedon hampaita. Moni kerholainen teki samanlaisia upeita yksityiskohtaisia eläinveistoksia kuin esi-isämme jääkauden aikaan!
Helmikuun kerhotapaaminen järjestettiin Tampereen taidemuseon Välimeren valoa -näyttelyssä. Tapaamiseen tuli 25 kerholaista. Tamperelaisesta harmaasta talvipäivästä matkattiin hetkeksi mielikuvitusmatkalle meren rantaan ja auringon paisteeseen. Näyttelyyn otettiin tuntumaa yhdistämällä joogaharjoitus ja teosten katselu. Paula Kiuru Om Yoga -koulusta innosti kerholaiset katselemaan teoksia ja eläytymään liikkeillä maalauksista löytyviin aiheisiin. Tässä kokeiltiin soutuveneeksi eläytymistä.
Monen mielestä hauskinta kerhotapaamisessa oli teosten tutkiminen ja oman joogaliikkeen keksiminen teoksen perusteella. Tässä kolmen kerholaisen taidonnäyte Välimeren maisemien innoittamista jooga-asennoista.
Taidejoogan jälkeen vietettiin aikaa taidemuseon Olotilassa, johon kaikki museovieraat ovat tervetulleita hengähtämään hetkeksi museokäynnin keskellä, sommittelemaan värikkäistä paloista uusia maisemia tai lueskelemaan näyttelyn aiheeseen liittyviä kirjoja. Joogan vetreyttämät Musti-kerholaiset olivat heti juonessa mukana ja palikoista syntyi monta hauskaa kuviota!
Vuoden 2016 ensimmäinen kerhotapaaminen oli la 23.1. Postimuseossa, Vapriikissa. Paikalla oli 30 innostunutta kerholaista. Tapaamisen aluksi tutustuttiin Riitta Ikosen tekemään postitaiteeseen Mail Art – Art Mail -näyttelyssä.
Näyttely esittelee taiteilija Riitta Ikosen yli 200 eri puolilta maailmaa postitse lähettämää postikortin kokoista taideteosta. Teokset on kasattu kokoon liimalla, teipillä tai rautalangalla muun muassa syömäpuikoista, nuppineuloista, kaarnasta, räpylästä, linnunpesistä, puhelinlangasta, paperisilpusta, pesukoneen nukasta, serpentiinistä, saksista, merilevästä ja postitettu ilman kirjekuoria. Aika jännittävää!
Näyttelykäynnin jälkeen vuorossa oli mail art -työpaja, jossa kerholaiset pääsivät kokeilemaan hassunkuristen postitaideteosten valmistamista. Tarvikkeina oli muun muassa vanhoja postimerkkejä, ristipistotöitä, amerikkalainen jalkapallo, näppäimistön painikkeita, muotteja ja peruukki. Tässä yhden kerholaisen hienot tuotokset!
Postitaideteokseen liimattiin postimerkki ja kirjoitettiin vastaanottajan nimi ja osoite oikeaan kohtaan. Lopuksi postikortin kokoiset työt laitettiin Vapriikin aulan kirjelaatikkoon postinkantajan ihmeteltäviksi. Toivottavasti kaikki kortit päätyvät perille ennen seuraavaa kerhotapaamista!
Musti-kerho vierailulla Pirkkalan Tursiannotkon arkeologilla kaivauksilla 10.6.2016. Kopterikameran kuva: Wesa Perttola.