Mediamuseo Rupriikki

Mediamuseo Rupriikki yhteistyökumppaneineen on toteuttanut neljä vuorovaikutteista Äänimuseo –sovellusta ikäihmisten käyttöön. Äänimuseo –laitteita on käytössä muun muassa Koukkuniemen vanhainkodissa. Äänimuseo ympärille asukkaat voivat kerääntyä kuuntelemaan ja muistelemaan. Käyttäjä voi tutustua esimerkiksi vanhoihin 1950- ja 1960-luvun äänimaisemiin.
Äänimuseo-laite on Tampereen kaupungin kirjaston kotipalvelun kautta erilaisten palvelu- ja ryhmäkotien iloksi. Laitteen kautta voi nauttia tamperelaisesta kirjallisesta perinteestä Eila Roineen, Ahti Jokisen ja Eriikka Magnussonin lukemana
Äänimuseoon on tallennettu otteita muun muassa Lauri Viidan, Anni Polvan ja Kristiina Harjulan teksteistä. Laitteen kautta on kuunneltavissa valikoima YLE Tampereen tuottamia ohjelmia sekä musiikkia. Ohjelmat ovat pääosin uutislähetyksiä 1950-luvulta, esimerkiksi olympiasoihdun saapuminen Tampereelle vuonna 1952.

Äänimuseon lainaajat voivat laitteen avulla toteuttaa muistelutuokion, joka on moniaistinen ja useita keskustelunaiheita sisältävä. Laitteen käyttöön voi yhdistää erilaisia toiminnallisia elementtejä, esimerkiksi maalausta, sanataidetta, tanssia. Äänimuseon käyttö ryhmässä edistää vuorovaikutusta ja sosiaalista kanssakäymistä.

Äänimuseossa yhdistyy ainutlaatuisella tavalla kekseliäs kokonaisuus, museopedagoginen näkökulma, moderni teknologia ja design. Pienikokoinen, lainattavalaite tuo erilaisten ikäihmisryhmien saavutettavaksi tamperelaista kulttuuriperintöä näyttelyistä tutulla moniaistisuutta hyödyntävällä tavalla. Äänimuseon avulla Rupriikki ja kulttuurikasvatusyksikkö TAITE onnistuvat museopalvelut tulevat ikäihmisen lähelle eli se mahdollistaa museoelämyksen omassa asuinympäristössä.
Äänimuseon ovat toteuttaneet Mediamuseo Rupriikki, kulttuurikasvatusyksikkö TAITE ja mediataiteilija Matti Niinimäki.

Rupriikista on lainattavissa kuvittaja, sarjakuvataiteilija Ami Hauhiosta kertova näyttely, joka soveltuu hyvin esimerkiksi palvelutalojen, kirjastojen ja koulujen tiloihin.
Aimo Hauhio (1912-1955) syntyi Viipurissa 1912. Taideopinnot Viipurin taideyhdistyksen piirustuskoulussa johtivat kirjapainotyöntekijäksi, kuvittajaksi ja sarjakuvataiteilijaksi 1930-luvulla. Sota-aikana Aimo työskenteli Helsingissä Merenkulkuhallituksen kartanpiirtäjänä, mutta onnistui silloinkin pitämään yllä laajaa sarjakuvatuotantoa.
Tunnetuimmat Hauhion sarjakuvat ovat Reino Helismaan ja Olavi Kanervan kirjoittama Maan mies Marsissa, ja myös tieteisaiheinen Koltan perintö. Muitakin sarjakuvia ilmestyi runsaasti lehdissä, vaikka sotien jälkeen kotimainen tuotanto väheni tuontisarjakuvien puristuksessa.
Kirjankansituotanto halvoista jännäreistä laatukirjallisuuteen on myös uskomattoman laaja. Reilussa kymmenessä vuodessa kansia syntyi yli 300 kpl, vaikka Hauhio työskenteli samaan aikaan myös mainostoimistoissa ja lehtien taittajana. Hauhion lyhyeen mutta tuotteliaaseen uraan mahtuu lähes kaikkea käyttögrafiikkaa, mutta myös maalaustaidetta.
Piirtänyt: Ami Hauhio -näyttely tarjoaa katsauksen vain 43-vuotiaana kuolleen taiteilijan uraan aikana, jolloin käyttötaidetta ei juuri arvostettu.