Suomessa on tyydytty pitkään vain perinteisiin kaivaus- ja analyysivälineisiin. Geofysikaaliset menetelmät ovat kuitenkin tulevaisuutta ja saattavat säästää aikaa ja rahaa. Näitä menetelmiä käytetään mittamaan erilaisia maaperän poikkeamia maanpintaa rikkomatta. Esim. maahan ammoin kaivettu hauta tai kivirakenne voi poiketa muusta maaperästä sähkönjohtavuudeltaan, magneettisilta ominaisuuksiltaan tai läpäisevyydeltään. Jos välineet ovat kehittyneet viime vuosina, myös tietotekniikka ja tulkinta ovat menneet aimo harppauksin eteenpäin. Ei riitä, että mittaustulokset saadaan sähköiseen muotoon. Ne täytyy osata tulkita. Yleisin mittausväline on maatutka. Toinen yleinen ja täydentävä menetelmä on magnetometri. Esimerkiksi Janakkalan miekkamiehen haudan tutkimuksissa käytettiin myös maavastusmittaria ja tukena modernia pulssi-induktio–metallinpaljastinta.
Tauolla Tursiannotkossa. Kuvassa tutkija Vadim Adel, Dr. Chris Gaffney, tutkijat Ulla Lähdesmäki ja Sami Raninen. Kuva: T-L. Soininen/Pirkanmaan maakuntamuseo
Stonehengestä löydettiin hiljattain kymmeniä aiemmin tuntemattomia maan alle hautautuneita hautakumpuja ja kivimonumentteja. Arkeologeja paikalla on kyllä vieraillut satamäärin, mutta perinteiset havainnointimenetelmät eivät ole tuottaneet tulosta. Kaikki jäänteet olivat maan alla ja laajan alueen tutkimuksen resursointi voi olla vaikeaa. Se saattaa helposti muistuttaa myös neulan etsimistä heinäsuovasta. Bradfordin yliopistolla, Chris Gaffneylla ja geofysikaalisilla menetelmillä oli merkittävä rooli jäänteiden löytämisessä.
Mitä sitten löytyi Pirkkalasta? Geofysikaaliset tutkimukset ovat vasta suunnitteilla. Chris Gaffneyn mielestä Pirkkalan Tursiannotko on erittäin mielenkiintoinen kohde, jossa geofysikaalisten menetelmien asiantunteva käyttö voi tuoda loistavasti esille ennalta tuntemattomia hautoja tai rakennuksenpohjia. Bradfordin yliopisto on mahdollisesti myös halukas lähtemään mukaan hankkeeseen, kunhan sellainen saadaan käynnistettyä.
Savi säilyttää Tursiannotkon aineistoa. Kuva: Sami Raninen/Pirkanmaan maakuntamuseo
Tursiannotkon viikinkiaikaisesta kylästä tunnetaan tätä kirjoittaessani kaksi rakennuksen pohjaa, jotka lepäävät puoliksi kaivettuina noin metrin syvyydessä. Maan alla saattaa olla lisää rakennuksenjäännöksiä. Lisäksi kaivauksissa on saatu talteen mittava määrä huikaisevan hienoa esineistöä. Tilanne on arkeologiassa epätavallinen: kylä on löydetty, mutta haudat ovat löytämättä. Tursiannotkon savinen ja kostea maaperä on myös säilyttänyt aarteensa epätavallisen hyvin. Sen vuoksi kylän elämästä tiedetään jo yllättävän paljon vain suppeiden pelastuskaivausten avulla. Geofysikaaliset menetelmät ovat seuraava askel Tursiannotkon arvoituksen ratkaisemisessa. Niiden toivotaan tuovan valoa myös pitkäaikaiseen pohdintaan siitä, missä sijaitsee Pirkkalan vanhin kirkko. Sitä olisi luonnollista etsiä jostakin nykyisen vanhankirkon ja Tursiannotkon välimaastosta.