Muinaiset jumalat ja modernit sankarit kohtaavat Vapriikissa
Vapriikissa 29.5. avautuva Supersankarit-näyttely on vauhdikas ja värikäs matka sankaritarinoiden historiaan. Esille pääsevät niin muinaiset jumalat kuin nykyiset elokuvista ja sarjakuvista tutut sankarit. Näyttely pohtii, millaisia esikuvia supersankareille löytyy muinaisista myyteistä ja taruista, ja kävijä voi seurata supersankarien kehitystä sekä kronologisessa järjestyksessä että teemoittain.
Kiehtovat supersankarit
Supersankarit ovat muinaisten jumalien perillisiä, jotka puolustavat maailmaa ja yleisinhimillisiä arvoja. Antiikin myytit ovat aikojen saatossa muuttuneet, ja samalla on muuttunut myös sankareiden ulkonäkö. Herakleesta on sukeutunut Teräsmies – Superman, Kreikan amatsoneista Ihmenainen – Wonder Woman ja Hermeksestä Salama – The Flash. Kuitenkin sankareiden tehtävä – luotsata uudet sukupolvet kohti parempaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa – on säilynyt entisellään.
Supersankarit -näyttely kertoo näistä yli-inhimillisistä hahmoista: Miten niiden syntyyn ovat vaikuttaneet muinaisten kulttuurien tarut, runot sekä estetiikka, mitkä nykytarinoihin yhdistyessään ovat synnyttäneet meidän tuntemamme supersankarit.
– Alkusysäys uusien sankareiden esiinmarssille oli vuonna 1938 julkaistu sarjakuva Teräsmies, kertoo näyttelystä vastaava tutkija Outi Penninkangas.
– Sen myötä avautui aivan uusi ja ihmeellinen universumi, jossa kaikki oli mahdollista, ja jonka sankareilla oli lähes jumalalliset voimat.
Viimeksi kuluneen vajaan sadan vuoden aikana sarjakuvapiirtäjät ja käsikirjoittajat ovat luoneet toinen toistaan ihmeellisempiä maailmoja.
Suomalaiset antisankarit
Näyttely luo myös katsauksen suomalaisiin sankareihin, jotka ovat usein humoristisia ja jopa ironisia versioita perinteisistä uljaista ja voimakkaista superihmisistä. Peräsmies esimerkiksi pukeutuu pilkullisiin kalsareihin ja käyttää erikoisvoimanaan pieruja. Kapteeni Kuolio puolustaa kotikaupunkiaan Tamperetta mitä mielikuvituksellisimpia voimia vastaan omaperäisiä keinoja käyttäen.
– Suomessa ei ole koskaan syntynyt varsinaista sarjakuvateollisuutta, sarjakuvat ovat useimmiten yhden tai kahden tekijän tuotantoa. USA:ssa supersankarisarjakuvia tuotetaan tiimityönä, kertoo näyttelyn asiantuntijatyöryhmään kuuluva sarjakuvapiirtäjä Timo Kokkila.
Antiikin patsaita, sarjakuvia ja figuureja
– Sarjakuvat oli alun perin tarkoitettu pääasiassa lasten viihteeksi, mutta niistä on kehittynyt ainutlaatuinen ilmaisukeino ja taidemuoto, Penninkangas sanoo.
– Supersankarien tarina alkoi sarjakuvalehdestä, mutta se on siirtynyt televisioon, elokuviin, musiikkiin, peleihin sekä ihan kaikkiin taide- ja viihdemuotoihin. Vapriikin näyttelyssä nähdään muun muassa Museo Nazionale Romanon kokoelmista kuusi antiikin veistosta, jotka ilmentävät näyttelyssä Kreikan ja Rooman myyttien vaikutteita modernien supersankareiden syntyyn.
– Näyttelyssä on esillä runsaasti supersankarisarjakuvia, satoja figuureita ja nukkeja. Italialaisen kokoelman lisäksi näyttelyyn on saatu lainaksi keräilijöiltä Suomessa julkaistua aivan huikeaa aineistoa, Penninkangas paljastaa.
Avajaiset 29.5.
Helatorstaina 29.5. vietetään näyttelyn avajaispäivää. Avajaisten ohjelma sisältyy normaaliin pääsymaksuun. Vapriikki on avoinna kello 10–21 ja tarjolla on työpajoja ja muuta ohjelmaa lapsille ja aikuisille.
