Vapriikissa alkaa ilmainen luentosarja, joka perehdyttää muinais-DNA-tutkimukseen

Kultaisena hohtavan DNA-rihmaston takaa näkyvät ihmisen silmät.

Vapriikin kevään keskiviikkoilloissa syvennytään muinais-DNA:han ja sen tutkimukseen. Muinais-DNA on kauan sitten eläneiden eliöiden perimää, jota voidaan eristää muun muassa ihmisten tai eläinten luista tai kasvien jäänteistä. Viime vuosikymmeninä muinais-DNA:sta on tullut keskeinen tutkimusmenetelmä, jonka avulla voidaan tarkastella menneisyyden muuttoliikkeitä, sairauksia ja ihmisten yksilöllisiä ominaisuuksia.

Luennot järjestetään museoravintola Valssissa klo 18 alkaen. Ennen luentoja klo 17 on opastettu kierros Muinais-DNA-näyttelyyn pääsymaksun lunastaneille.Luennoille on vapaa pääsy, ja Aamulehden tilaajat voivat seurata niitä myös striiminä. Tallenteet ovat katsottavissa Aamulehden sivuilla koko luentosarjan ajan 4.3. asti.

Luennot

Ke 21.1. Ulla Nordfors: Tutkimushankkeet Muinais-DNA-näyttelyn taustallaVapriikin tutkija FT Ulla Nordforsin luennolla kerrotaan Vapriikin tekemistä tieteellisistä tutkimuksista, joiden pohjalta on syntynyt Muinais-DNA: Avain menneisyyteen -näyttely. Näyttely on auki kolme vuotta ja sen aikana pääsee seuraamaan monitieteisiä tutkimuksia, joiden avulla tuotetaan tietoa niin Pälkäneellä, Porvoossa kuin muinaisessa Egyptissäkin asuneista menneisyyden ihmisistä.Ke 28.1. Sanni Peltola: Muinais-DNA valottaa Pirkanmaan asukkaiden historiaaArkeogeneetikko FT Sanni Peltolan luennolla kuullaan Pälkäneen Rauniokirkolle ja Ristiänmäelle sekä Tampereen Vilusenharjuun haudattujen yksilöiden muinais-DNA-tutkimusten tuloksista ja pohditaan, mitä tietoa genetiikka tarjoaa menneisyyden tutkijoille. Mitä DNA kertoo esimerkiksi varhaiskeskiaikaisen maalaisyhteisön perimästä, liikkuvuudesta ja terveydestä?Ke 4.2. Sofia Paasikivi: Tartuntatautien bioarkeologinen tutkimusMillaisia tartuntatauteja menneisyyden ihmisillä on ollut ja miten niitä voidaan tutkia? Luennolla puhutaan erilaisista bioarkeologisista menetelmistä sekä siitä, mitä tauteja arkeologisesta aineistosta voidaan löytää ja mitä tautihistorian tutkimus kertoo meille. Luennon pitää arkeologian väitöskirjatutkija Sofia Paasikivi Turun yliopistosta.Ke 11.2. Päivi Onkamo: Euroopan yleinen väestöhistoriaMiten eurooppalaiset ovat syntyneet? Millainen väestöhistoria alueellamme on? Mitä tapahtui jääkauden aikaan ja sen jälkeen? Miten olemme muuttuneet? Miten suomalaiset eroavat muista eurooppalaisista? Tule kuuntelemaan Professori Päivi Onkamon yhteenvetoa uusimmista tutkimustuloksista.Ke 18.2. Elina Salmela: Sukulaisia kaukaa menneisyydestä? Muinais-DNA ja geneettinen sukulaisuusApulaisprofessori, geneetikko Elina Salmela kertoo esitelmässään, mitä DNA-tutkimuksilla voidaan päätellä menneisyyden ihmisten sukulaisuuksista keskenään ja nykyään elävien ihmisten kanssa. Vaikka DNA kantaa perimäinformaatiota kaukaisilta esivanhemmiltamme, sukulaisuuksien tunnistaminen ei aina ole yksinkertaista, ja niiden merkitys voi olla erilainen kuin usein tulemme ajatelleeksi.Ke 25.2. Riikka Elo: DNA-menetelmät menneisyyden eliölajistojen ja ympäristöjen tutkimusmenetelmänäFT tutkija Riikka Elon luennolla tutustutaan ympäristö-DNA:han ja sen tutkimusmenetelmiin. Niin eläimet, kasvit kuin sienetkin jättävät ympäristöönsä DNA-jälkiä, joita voidaan tutkia muinais-DNA-tekniikoin jopa vuosituhansien takaa. Luennolla kuullaan, millaista tarinaa nämä DNA-jäljet voivat kertoa nykyisestä ja muinaisesta ympäristöstämme.