Kivien synty ja kallioperä

1. Mannerlaatat
Laatat liikkuvat toistensa suhteen vaippakerroksen laavavirtausten vuoksi aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuoren purkauksia laattojen reunoilla, missä ne törmäävät tai työntyvät toistensa alle. Mannerlaatat kelluvat vaipan raskaamman kiviaineksen päällä. Maalla on yksi suuri pitkäaikainen luonnollinen kiertolainen, Kuu.

2. Suomen kallioperä
Jääkaudet ovat saattaneet kestää jopa kymmeniä miljoonia vuosia. Jääkerroksen paksuus on voinut paikoin olla useita kilometrejä. Veiksel-jääkaudella jäätikkö oli laajimmillaan noin 25 000 vuotta sitten.
Jääkausien seurauksena Suomi menetti monia mielenkiintoisia kerrostumiaan, mutta toisaalta jää paljasti yleensä vaikeasti tavoitettavia syvällä maankuoressa sijainneita kerroksia. Nyt näistä syväkivilajeista saadaan tasalaatuista ja kestävää rakennuskiveä sekä kauniita seoskivilaatuja (migmatiittia). Viimeisin jääkausi kulutti Suomen alueelta maankuoren ylimmät kerrostumat monin paikoin kokonaan pois. Näiden alta paljastui kestäviä syväkivilajeja, kuten graniittia.
Suomen kallioperä sijaitsi aiemmin lähellä päiväntasaajaa. Sieltä Fennoskandian kilpi on liukunut maankuorta pitkin nykyiselle paikalleen. Samalla sen koko ja muoto muovautuivat nykyisiksi ympäröivien mannerlaattojen törmäysten ja repeämisten myötä. Mannerlaattojen törmätessä tapahtui myös vuorien poimuttumista. Suomen alueella on nähtävissä kaksi tällaista muinaista vuorijonoa: Karelidit ovat Itä-Suomesta Lappiin kulkeva vuorijono, joka syntyi noin 2 miljardia vuotta sitten. Svekofennidit taas kulkivat Etelä- ja Keski-Suomen poikki. Ne poimuttuivat hieman myöhemmin, noin 1,9 miljardia vuotta sitten.
Suomen kallioperä on pääosin vanhaa, eroosiovoimien kuluttamaa. Kallioperässä on nähtävissä viimeisimmän jääkauden vaikutuksia: maankuoren ylimmät kerrostumat ovat monin paikoin kuluneet pois. Normaalisti syvemmällä sijaitsevat kerrokset puolestaan ovat meillä hyvin nähtävissä. Nämä kerrokset koostuvat syväkivilajeista, jotka ovat syntyneet syvällä maankuoressa hitaasti jäähtyvissä magmapesäkkeissä. Syväkivilajit ovat laadultaan kovia ja kestäviä, minkä vuoksi ne soveltuvat erinomaisesti rakennuskivikäyttöön. Syväkivilajeihin lukeutuu esimerkiksi graniitti.

3. Vanhin kivi Gneissi
Kappale maailman vanhinta tunnetuinta kiveä. Tämä tonaliittigneissi (kvartsidioriittigneissi) sisältää zirkoni-nimistä mineraalia, josta on voitu tehdä radiometrinen iänmääritys. länmäärityksen perusteella mineraali osoittautui 3862 +/–3 miljoonan vuoden ikäiseksi. Tämä gneissi on peräisin Kanadan luoteisterritoriossa virtaavan Acasta-joen saarelta.