Meteoriitit

4. Meteoriitit
Suomesta on löytynyt enimmäkseen kivimeteoriitteja sekä lisäksi yksi rautameteoriitti.

1. Kivimeteoriitit:
   a) Kondriitit sisältävät silikaattipallosia eli kondreja, usein oliviinia ja pyrokseenia sekä useimmiten myös rautaa 15–30 %. Tämä on yleisin meteoriittityyppi.
   b) Akondriiteissa ei ole kondreja (metamorfoosi).
2. Kivi-rautameteoriiteista tunnetuin on pallasiitti, jossa on oliviinikiteitä (peridootti-jalokiveä!)
3. Rautameteoriitit sisältävät aina 5–25 % nikkeliä ja muun muassa tunnistusta helpottavia harvinaisia metalleja, kuten germaniumia, galliumia ja iridiumia. Ne ovat voimakkaasti magneettisia. Rautameteoriitin pinta on kuoppainen, mustaksi palanut tai ruosteinen. Kaikkiaan tunnetaan n. 5 000 meteoriittia. Joka vuosi maapallolle putoaa noin 500 yli 0,5 kilogramman painoista meteoriittia, joista kaksi kolmasosaa putoaa mereen. Vuosittain vain 5–6 näistä löydetään. Paras meteoriittien löytöpaikka on Etelämanner.

5. Meteoriittitörmäys
Valtava törmäysräjähdys levitti kuumaa törmäyskaasua ympärilleen myrskytuulen voimalla. Lähellä törmäyskohtaa tuulen nopeudeksi on arvioitu jopa 1 000 metriä sekunnissa. Puita kaatava paineaalto, hyökyaallot ja kuuman kiven sade olivat tappavia törmäyskohdan lähellä ja vielä satojen kilometrien päässäkin. Meteoriittitörmäys aiheutti maanjäristyksiä ja suuria maanvyöryjä ja kuumat meteoriittipirstoumat tulipaloja. Törmäyksen nostama pöly ja kemikaalit pimensivät auringon useaksi vuodeksi. Merissä yhteyttävä kasviplankton kuoli valon puutteessa, mikä tappoi monet planktonia syövät nilviäiset ja siten myös näitä syövät meriselkärankaiset. Jotkin syvänmeren eliöt, matalien vesien sammakkoeläimet ja jotkin kaikkiruokaiset eläinlajit sekä hajottajaeliöt selvisivät hengissä. Maakasvit kuolivat laajoilla alueilla, mikä tappoi muista törmäystuhoista hengissä selvinneitä kasvinsyöjäeläimiä. Tämän takia myös kasvinsyöjiä syövät petodinosaurukset kuolivat.