Myrkkyä!
Vapriikissa avautuva Luonnontieteellisen museon erikoisnäyttely Myrkkyä! tutustuttaa myrkkyjen yllättäviin ominaisuuksiin tieteen, historian ja luonnon näkökulmista. Ensimmäistä kertaa Vapriikissa nähdään myös eläviä myrkyllisiä eläimiä!
Miksi luonnossa esiintyy niin paljon myrkyllisiä eläimiä ja kasveja? Mitä myrkky on, ja voiko se myös parantaa? Myrkyt ovat kautta aikojen herättäneet ihmisissä sekä pelkoa että kiinnostusta. Näyttely kutsuu tutkimaan, missä kaikkialla myrkkyjä esiintyy, miten ne vaikuttavat ja miksi niiden vaikutus riippuu annoksen suuruudesta. Jo 1500-luvulla elänyt lääkäri ja tutkija Paracelsus kiteytti asian kuuluisaan lauseeseensa: ”Kaikki aineet ovat myrkkyjä, eikä mikään ole ilman myrkkyä; ainoastaan annos tekee myrkyn.”
Näyttelyssä tutustutaan maailman myrkyllisimpiin eläimiin ja niiden hämmästyttäviin selviytymiskeinoihin. Esillä on lähes 30 eläinlajia, kuten gaboninkyy, kalkkarokäärme, gilahirviö, mustaleskihämähäkki ja nuolimyrkkysammakoita. Mukana on myös Suomen luonnosta löytyviä myrkyllisiä eläin- ja kasvilajeja.
Myrkyt ovat osa luonnon monimuotoisuutta, ja niiden avulla eläimet puolustautuvat, saalistavat ja selviytyvät erilaisissa ympäristöissä. Näyttelyssä perehdytään luonnon kehittyneisiin myrkynsiirtomekanismeihin sekä eläinten erilaisiin varoitus-, puolustus- ja naamioitumisstrategioihin. Myrkyllisiin eläimiin liittyy myös paljon virheellisiä uskomuksia, joiden vuoksi ne joutuvat toisinaan vainon kohteiksi, vaikka niillä on tärkeä tehtävä ekosysteemissä.
Myrkyt eivät ole pelkästään vaarallisia aineita: niitä on hyödynnetty monin tavoin eri aikoina. Näyttely tarkastelee luonnossa esiintyviä myrkkyjä monitieteisesti biologian, kemian ja lääketieteen näkökulmista sekä osana ihmiskunnan historiaa. Se kertoo, miten ihmiset ovat hyödyntäneet myrkkyjä eri aikoina metsästyksessä, uskomusperinteissä, lääketieteessä ja tieteellisessä tutkimuksessa. Matelijoiden myrkyistä onkin kehitetty lääkkeitä muun muassa diabeteksen ja syövän hoitoon. Myrkkyä! haastaa pohtimaan yleisiä väärinkäsityksiä myrkyllisistä eläimistä ja niiden merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle.
Näyttelyn elävät eläimet ovat syntyneet laillisissa eläintarhoissa ja eläinkeskuksissa osana kansainvälisiä lisääntymisohjelmia. Yhtäkään eläimistä ei ole pyydystetty luonnosta. Kaikki näyttelyssä esillä olevat eläimet täyttävät kansainvälisen CITES-sopimuksen vaatimukset.
Eläinten hyvinvointiin ja kävijöiden turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Näyttelyssä työskentelevät eläintenhoitajat vastaavat eläinten hoidosta ja hyvinvoinnista koko näyttelyn ajan. Terraariot ja näyttelytila on suunniteltu takaamaan eläimille rauhalliset olosuhteet sekä kävijöille turvallinen ja mielenkiintoinen museokäynti.
Myrkkyä! on espanjalaisen Nabau Projects – Grupo Atroxin ja museokeskus Vapriikin yhteistyössä tuottama näyttely. Näyttely kutsuu kaikenikäiset kävijät tutustumaan luonnon kiehtovimpiin ja vaarallisimpiin eläimiin.
-
Mitä eläimiä näyttelyssä on esillä?
– Näyttelyssä on esillä myrkyllisiä eläimiä eri puolilta maailmaa. Joukossa on käärmeitä, liskoja, sammakkoeläimiä, hämähäkkieläimiä ja hyönteisiä. Osa lajeista suojautuu myrkyllisyydellä saalistajiltaan, toiset lajeista käyttävät myrkkyä saalistamisen apuna.
Miksi näyttelyssä on eläviä, myrkyllisiä eläimiä?
– Näyttelyssä voit tutustua lähietäisyydeltä ja turvallisesti hyvin erikoisiin eläinlajeihin, joista olet ehkä kuullut, mutta joita voi olla vaikea tai mahdoton muuten päästä näkemään. Näyttelyssä voit nähdä, kuinka nämä eläinlajit käyttäytyvät, kun ne voivat hyvin eikä niitä uhata. Myrkylliset eläimet ovat usein elinympäristössään tärkeitä avainlajeja. Ne eivät yleensä ole vaarallisia muille lajeille niiden saaliseläimiä lukuun ottamatta, eivätkä juurikaan käyttäydy aggressiivisesti ihmistä tai toisiaan kohtaan. Kohtaamalla myrkyllisiä eläimiä näyttelyssä opit tuntemaan ne paremmin ja arvostamaan niitä elävänä ja arvokkaana osana luonnon monimuotoisuutta.
Mistä näyttelyn eläimet ovat kotoisin?
– Näyttelyn eläimet tulevat Faunia -eläinpuistosta, joka sijaitsee Madridissa, Espanjassa. Faunia on luonnontieteellistä tutkimusta tekevä eläinpuisto, joka osallistuu lajiston suojeluun ja opetukseen osana Euroopan eläintarhojen ja yleisöakvaarioiden kansainvälistä kattojärjestöä (EAZA).
Onko eläimet pyydystetty luonnosta?
– Ei, yhtäkään näyttelyn eläimistä ei ole pyydystetty luonnosta. Suurin osa niistä on eläintarhassa lisääntyneitä. Loput ovat viranomaisten haltuunoton (esimerkiksi laiton maahantuonti) jälkeen eläintarhaan pelastettuja. Myrkyllisten eläinten kansainvälinen kauppa on valitettavasti laajamittaista, eikä tällaisten eläinten todellista alkuperää useinkaan tiedetä. Tällaisissa tapauksissa niitä ei voida palauttaa luontoon. Eläintarhassa ne voivat kuitenkin elää mahdollisimman pitkän elämän asiantuntijoiden hyvin hoitamina.
Mistä näyttely kertoo?
– Näyttely kertoo eläimistä, jotka ovat myrkyllisiä ja niiden elintavoista – jotkin lajit käyttävät myrkyllisyyttä suojana saalistajia ja muita vihollisiaan kohtaan tai hankkiessaan itse ravintoa. Lajeina ne ovat muiden myrkyttömien eliölajien kanssa samanarvoisia. Koska niitä pelätään, monet lajeista joutuvat kotiseuduillaan aiheettoman vainon ja virheellisten uskomusten kohteeksi. Monet lajeista ovat myös laittoman lemmikkieläinkaupan kohteita. Tämä näyttely kertoo myrkyllisten lajien arvosta luonnon monimuotoisuudelle. Näyttelyssä voit lisäksi oppia, miten nämä erikoiset eläinlajit auttavat parantamaan ihmisten sairauksia tutkimuksen kautta.
Miten voidaan varmistua eläinten hyvinvoinnista?
– Eläimet ovat kotoisin hyvin valvotusta eläintarhasta, lajistonsuojeluun ja tutkimukseen erikoistuneesta eläintarhasta. Siellä niitä hoitavat koulutetut eläintenhoidon ammattilaiset, jotka ovat erikoistuneet matelijoihin ja sammakkoeläimiin (herpetologia). He vastaavat kaikkien eläinten hyvinvoinnista, ruokinnasta, terveydentilan seurannasta ja hoidosta. Samat eläintenhoitajat ovat paikalla myös näyttelyssämme Vapriikissa. Eläintenhoitajat tuntevat jokaisen eläimen yksilöinä, ja tietävät, mitä ne tarvitsevat voidakseen hyvin. Näyttelyä valmisteltaessa matkalle lähtivät vain sellaiset eläinyksilöt, joiden terveydentila, elinkierron vaihe ja muu hyvinvointi mahdollistivat niiden matkustamisen. Esimeriksi nahanluonti tai lisääntyminen on este matkustamiselle. Eläimet ovat tottuneet asuttamiinsa terraarioihin. Terraario on niille turvallinen koti, koska ne tietävät, ettei niitä uhata siellä. Jokaisella lajilla on omat niille sopivat olosuhteet: lämpötila, ilmankosteus, ravinto ja valojakso. Iltaisin ja öisin näyttelytilassa on pimeää, ja silloin eläimet voivat levätä. Maanantaisin museon ollessa kiinni eläimilläkin on kokonainen lepopäivä. Eläimet ovat tottuneet myös matkustamiseen, ja ne ovat aiemmin olleet esillä useassa Euroopan maassa, muun muassa Belgiassa, Puolassa ja Alankomaissa. Eläimet matkustavat kukin omassa kuljetuslaatikossaan, lämmitetyssä ajoneuvossa. Pyydämme myös asiakkaitamme huomioimaan eläinten hyvinvoinnin ja noudattamaan näyttelytilassa annettuja ohjeita.
Mitä jos eläimet kuitenkin sairastuvat?
– Vain lähtöhetkellä terveet eläimet voivat olla esillä näyttelyssä. Jos eläin sairastuu näyttelyn aikana, eläintenhoitajat ottavat sen toipumaan erityiseen tutkimus- ja hoitotilaan ja lääkitsevät eläintä, kunnes sen palauttaminen näyttelyyn on sen terveys huomioiden turvallista.
Onko näyttelyssä käynti turvallista?
– Kyllä. Vaikka näyttelyssä on esillä myrkyllisiä eläimiä, ne ovat kaikki turvallisesti omissa terraarioissaan, joissa on tiivis, kaksinkertainen vitriinirakenne. Vaikka yksi lasi tai vitriini särkyisi, ei eläin pääse vahingossa karkaamaan, koska vitriinin sisällä on turvarakenne. Varmuuden vuoksi kaikille näyttelyn myrkyllisille lajeille on tarjolla vastamyrkyt, jotka ovat koko näyttelyn ajan Tampereella. Myös eläintenhoitajat ovat läsnä näyttelyssä joka päivä, ja aina sen ollessa auki.
Voiko näyttelyssä käydä, jos on allerginen joillekin eläimille?
– Kyllä – näyttelyssä voi käydä huoletta, sillä esillä ei ole karvapeitteisiä eläimiä, joista voisi irrota esimerkiksi allergisoivaa eläinpölyä.
Milloin eläimiä ruokitaan?
– Eläimiä ruokitaan säännöllisesti niille sopivan ruokailurytmin mukaisesti. Ruokailurytmi riippuu lajista. Voit päästä seuraamaan joidenkin lajien ruokintaa myös näyttelyn aikana. Voit kysyä lisää eläinten ruokinnasta eläintenhoitajilta.
Onko eläimillä kutsumanimet?
– Suurimmalla osalla eläimiä ei ole lempinimiä, mutta kuningaskobran nimi on Tom.
Saako eläimiä valokuvata?
– Kyllä, eläimiä saa kuvata, mutta ethän käytä salamavaloa, sillä se voi pelottaa joitakin eläimiä.
Mistä voin saada lisätietoa näyttelyn eläimistä?
– Lisää tietoa eläimistä saat näyttelyssä työskenteleviltä eläintenhoitajilta. Eläintenhoitajat palvelevat asiakkaita englanniksi tai tarvittaessa espanjaksi. He kertovat mielellään lisää kunkin lajin elintavoista, hoidosta ja hyvinvoinnista.