Pallokivi ja graniitti
6. Pallokivi
Pallokivessä kehämäisten pallokuvioiden välissä on tasarakeista kiviainesta. Pallon keskellä oleva ydin on sivukivestä tempautunut palanen tai kasauma mineraalirakeita. Pallojen halkaisija vaihtelee senttimetristä lähes puoleen metriin. Pallot ovat yksilöllisiä ja usein litistyneitä tai muuten epämuotoisia. Pallokivet ovat syntyneet magmasta syvällä maankuoren alla. Olosuhteet kiven syntyhetkellä ovat olleet poikkeukselliset – niihin voi liittyä sulan kiviaineksen nopea jäähtyminen, voimakas magman virtaus tai hapen puute. Kilpaileva teoria esittää pallokivien syntyneen kiviaineksen jähmettymisvaiheessa kivestä tihkuvan kaliumin ansiosta. Suurin osa pallokivilöydöksistä on irtolohkareita, joiden lähdettä eli sitä kallioperää, josta ne ovat irronneet, ei tunneta. Suomesta pallokivien kiintokalliolöydöksiä on tiedossa parikymmentä. Esimerkiksi Viitasaaren ja Maaningan pallokiviesiintymät on rauhoitettu.
7. Graniitti
Graniitti on Suomen yleisin kivilaji, ja se koostuu pääosin kolmesta mineraalista: kvartsista, plagioklaasista (maasälpä) ja kalimaasälvästä. Graniitti kuuluu jähmettyneisiin eli magmakivilajeihin ja niiden alalahkoon, syväkiviin. Graniitin väri vaihtelee sen sisältämän maasälvän värin ja määrän mukaan. Värimuunnoksia on monta, ja niistä erikoisimpia ovat pallograniitit.
GRANIITIN MINERAALIT: KVARTSI, MAASÄLPÄ JA KIILTEET
Nämä kolme kuuluvat yleisimpiin kivilajeja muodostaviin mineraaleihin. Niiden muodot ja värit vaihtelevat suuresti. Kvartsi on maasälvän ohella maapallon yleisin mineraali. Sen kide on kuusikulmainen, ja siinä on valkoinen viiru. Kvartsia esiintyy monina erilaisina värimuunnoksina. Kvartsit voidaan raekoon perusteella jakaa ainakin kahteen toisistaan poikkeavaan ryhmään: kiteiset ja piilokiteiset kvartsit. Ideaali, puhdas kvartsi eli vuorikide tai vuorikristalli on kirkasta ja läpinäkyvää. Kvartsi on kestävää, ja sillä on monenlaisia käyttötarkoituksia: keramiikan ja optisten kuitujen raaka-aineena, valimohiekan valmistuksessa ja korukivinä. Suomessa kvartsia louhitaan muun muassa Nilsiällä. Maasälpä muodostaa kvartsin kanssa noin 60 tilavuusprosenttia koko maankuoresta. Se luokitellaan silikaatteihin. Maasälvän väri on valkoharmaa tai punertava, joskus väritön. Sitä louhitaan Suomessa keramiikan valmistukseen ja lasiteollisuuteen. Merkittäviä löytöpaikkoja ovat Kemiö, Haapaluoma, Kaatiala ja Eräjärvi. Kalimaasälpä on hauras ja helposti lohkeava mineraali. Sen väri on pinkki-ruskeanpunainen, harmaakeltainen, valkoinen tai vihreä ja läpikuultava.