Pirkanmaan Maakuntamuseo

Vanhan rakennuksen korjaus on monipuolista tietoa ja taitoa vaativa tehtävä. Rakennustekniikan täydellinen muuttuminen toisen maailmansodan jälkeen on tuonut mukanaan paljon ongelmia uuden ja vanhan tekniikan yhteensovittamisessa.

Nykyinen uudisrakennustekniikka ei sellaisenaan sovellu perinteisellä rakennustekniikalla rakennettujen talojen korjaukseen. Vanhojen talojen korjaaminen edellyttää vanhan rakentamistavan ja -tekniikan tuntemusta, jotta voitaisiin välttää väärin tehtyjä korjauksia.

Rakennuksen säilyttäminen

Sellaisia taloja, joita rakennettiin ennen 1940-lukua, ei enää rakenneta, mikä korostaa vanhojen rakennusten historiallista arvoa ja säilyttämisen tärkeyttä.

Vanhan ja arvokkaan rakennuksen korjaukset tulisi tehdä niin, että rakennus säilyy mahdollisimman pitkään. Korjauksen suunnittelussa pitäisi aikatähtäyksenä käyttää mieluummin sataa tai satoja vuosia kuin kymmeniä.

Jatkuva kunnossapito on olennainen osa kaikkien rakennusten hoitoa. Sillä voidaan huomattavasti pidentää rakennusten elinikää ja usein välttää kerralla tehtäviä suuria ja kalliita korjauksia.

Rakennuksen luonteen säilyttäminen

Vanha rakennus tulee korjata niin, että sen luonne säilyy ja se korjauksen jälkeenkin antaa oikean kuvan aikakautensa rakentamisesta. Korjattaessa tulisi käyttää rakennuksen aikakaudelle tunnusomaista muotoilua, materiaaleja, värejä ja työmenetelmiä. Perinteisessä rakentamisessa rakennusosien ja yksityiskohtien merkitys historian kuvaajina on merkittävä. Usein juuri ovet, ikkunat, kiintokalusteet, listat ja helat antavat rakennukselle sen oman luonteen. Myöhemmin tehdyt lisäykset ja muutokset ovat myös rakennuksen historiaa, eikä niitä tulisi poistaa, jos ne sopeutuvat rakennukseen.

Korjausten korjattavuus

Korjaus tulee tehdä niin, ettei se estä myöhempiä korjauksia. Käsityömäisen rakennustekniikan helppous muuttaa, vaihtaa ja poistaa osia tulee säilyttää. Tämä merkitsee alkuperäisten kaltaisten työmenetelmien sekä sellaisten materiaalien käyttämistä, joita voidaan tarvittaessa poistaa vahingoittamatta muita rakenteita. Liitokset eivät saa olla vahvempia kuin rakenneosat, eikä materiaalien ja pinnoitteiden tarttuvuus alustaa vahvempi.

Hellävarainen korjaus

Rakennuksessa tulisi korjattaessa pyrkiä tekemään mahdollisimman pieniä muutoksia. Rakennuksen käyttö tulisi valita niin, että se voidaan sopeuttaa olemassa oleviin tiloihin. Rakenteellisesti hyvin toimineen rakennuksen olosuhteita, kuten kosteus- ja lämpöteknistä toimivuutta, sisäilmastoa ja rakenteiden toimintaa tulisi mahdollisten vaurioiden välttämiseksi muuttaa mahdollisimman vähän.

Rakenteiden hengittävyys tulee pyrkiä säilyttämään. Rakenteiden ja materiaalien muuttaminen edellyttää perusteellista analyysia siitä, miten alkuperäinen rakenneosa on toiminut, tietoa uuden rakenteen ja materiaalin ominaisuuksista sekä huolellista ja ammattitaitoista suunnittelua.

Myös uusien tilojen ja erityisesti kosteiden tilojen suunnittelu on tarkkuutta ja ammattitaitoa vaativa tehtävä.

Käytettävät rakenteet ja materiaalit

Vanhaa rakennusta korjattaessa tulisi käyttää sellaisia rakenteita ja materiaaleja, jotka vastaavat teknisiltä ominaisuuksiltaan mahdollisimman hyvin alkuperäisiä ratkaisuja. Näin säilytetään rakennuksen luonne ja vältetään virheellisistä muutoksista mahdollisesti myöhemmin aiheutuvia vaurioita.

Perinteisten rakenteiden ja materiaalien ominaisuuksista ja pitkäaikaisesta kestävyydestä ei aina ole olemassa tutkimustietoa, mutta kokemusperäistä tietoa löytyy jo hyvin pitkältä ajalta. Kaikkia alkuperäisiä materiaaleja ei myöskään ole enää kohtuudella saatavissa, jolloin joudutaan turvautumaan niitä lähinnä vastaavaan tuotteeseen. Rakennukselle uusien materiaalien ominaisuuksista, toiminnasta, vanhenemisesta ja huollettavuudesta tulee olla hyvät tiedot.

Käytettävän materiaalin on myös ulkonäöltään sovittava rakennuksen luonteeseen, mutta vanhan materiaalin jäljittelemiseen ei silti pidä pyrkiä. Erottuva uusi materiaali kertoo oman aikakautensa tyylistä ja rakennuksen korjaushistoriasta seuraaville asukassukupolville, jotka vuorostaan jatkavat hyvin pidetyn talon tarinaa.

Rakennuksen tutkiminen ja korjausten dokumentointi

Ennen korjauksen suunnittelun aloittamista tulee rakennus tutkia riittävän perusteellisesti. Rakennuksen rakennusfysikaalista toimintaa tulisi seurata vähintään vuoden ajan.

Suunnittelua varten tarvitaan mahdollisimman hyvät tiedot rakennuksen rakenteista, materiaaleista, vaurioista, puutteista ja aikaisemmin tehdyistä korjauksista.

Kaikki korjaustoimenpiteet täytyy kirjata helpottamaan tulevia korjauksia. Alkuperäisiin suunnitelmiin tulee yleensä muutoksia työn aikana, ja suunnitteluasiakirjat onkin pidettävä ajantasalla oikean tiedon säilyttämiseksi.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen kuntotutkimus – täydentävä yleisohje

Pirkanmaan maakuntamuseo on laatinut virallisia kuntotutkimusohjeita ohjeita täydentävän ohjeen, jonka näkökulmana ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset sekä arvojen huomioiminen kuntotutkimuksia laadittaessa. Ohjeen (pdf) voit ladata tästä.

Erinomaisia ohjeita Vanhojen rakennusten korjaamiseen ja kunnostukseen

Museovirasto kokoaa tietoa säilyttävästä korjaamisesta ja restauroinnista Korjaustaito -sivustolleen, josta löytyy muun muassa työohjeita sekä toteutuneiden korjauskohteiden esittelyjä.