Kuva-arkiston näyttelyt

Tirkkoset kuvatekstit

Scroll down for English

Kuva 1

Saatuaan kokoon hieman pääomaa Maria ja Juhana Tirkkonen vuokrasivat vuonna 1871 vakinaisen myyntikojun pilari- eli salonkipuodeista, jotka sijaitsivat nykyisen Tampereen raatihuoneen paikalla. Tirkkoset myivät tamperelaisten tehtaiden lankoja ja kankaita. Svante Lagergrén 

Kuva 2

Maria Tirkkonen tilasi arkkitehti Lars Sonckin työhuoneelta jugendtyylisen liike- ja asuinrakennuksen piirustukset vuonna 1898. Uudisrakennuksen rakennustyöt alkoivat toukokuussa 1899, ja liiketilat otettiin käyttöön kesällä 1900. Viimeisinä valmistuivat ylimmän kerroksen asuinhuoneistot vuonna 1901. Juho Holmstén-Heiniö 

Kuva 3

Vielä 1900-luvun alussa Kauppakatu oli Tampereen pääkatu ja liike-elämän keskus, jonka liikkeistä Tampereen kauppiaat saivat kolmanneksen tuloistaan. Se oli myös suosituin kävelykatu, jolla etenkin sunnuntai-iltaisin liikkui väkeä tungokseen asti. Tirkkoset ostivat Kauppakatu 6:n tontin omakseen vuonna 1884. Johannes Pahlman 

Kuva 4

Kansallisromantiikkaa edustavassa Tirkkosen talossa oli harmaata graniittia oleva jalusta ja tiilestä muurattu, okrankeltaiseksi rapattu yläosa. Katujulkisivuja rytmittivät erkkerit ja erikokoiset kaari-ikkunat. Luontoaiheiset koristeet ja muut yksityiskohdat elävöittivät julkisivuja. Maria ja Nikolai Tirkkosen suuret, seitsenhuoneiset asunnot olivat kolmannessa kerroksessa. Berndt Blom 

Kuva 5

Tirkkosen kauppahuone oli 1900-luvun alussa jonkin aikaa koko Suomen suurin kangas- ja pukinemyymälä. Tirkkosella työskenteli vuonna 1903 jo 36 liikeapulaista, ja asiakkaita palveltiin sekä suomeksi että ruotsiksi. Kuvaaja tuntematon 

Kuva 6

Tirkkosen kauppahuoneen katutasossa oli viisi myymälähuoneistoa, joista kolmella suurimmalla oli porrasyhteys toisen kerroksen ylämyymälään. Toisessa kerroksessa oli myös kaksi toimistohuoneistoa. Uuden liiketalon valmistuttua Nikolai Tirkkonen siirtyi kangasmyymälän johtajaksi. Kangasmyymälä oli sijoitettu kahteen kerrokseen Berliinistä Jordanin liikkeestä saadun mallin mukaan. Maria Tirkkonen alkoi hoitaa erillistä lankaosastoa, joka toimi samassa rakennuksessa. Atelier Laurent 

Kuva 7

Tirkkosen kauppahuone myi erilaista tekstiilitavaraa, ja lisäksi valmisti itse vuodepeitteitä ja ajoittain tilauksesta herrain pukuja. Yleensä tukkukauppiaat välittivät kaiken laatuista tavaraa vähittäismyyjille, mutta Tirkkoset olivat alusta lähtien erikoistuneet tekstiileihin ja lankoihin. Kuvaaja tuntematon 

Kuva 8

Vuonna 1909 T:mi J. Tirkkosen 40-vuotisen toiminnan juhlapäivänä Nikolai Tirkkonen lahjoitti Tampereen kaupungille varat suihkukaivon hankkimiseen. Suihkukaivo päätettiin sijoittaa Mustanlahdenkallion, nykyisen Näsinkallion, etelärinteelle Esplanadin eli nykyisen Hämeenpuiston päätteeksi. Arkkitehti Birger Federley suunnitteli jugendhenkisen graniittisommitelman, johon liittyi kolme kuvanveistäjä Emil Wikströmin pronssipatsasta. Taideteos vihittiin käyttöön 5. heinäkuuta 1913. Kuvaaja tuntematon 

Kuva 9

Päästyään ylioppilaaksi Nikolai Tirkkonen harjoitteli liiketoimintaa Berliinissä, Pariisissa ja Lontoossa. Matkoillaan hän näki uudentyylisiä liikerakennuksia ja lainasi niistä ideoita. Vuonna 1903 Tirkkonen aloitti postimyynnin, ja samana vuonna ilmestyi ensimmäinen tuotekatalogi. Tirkkonen aloitti myös motorisoidun tavaraliikenteen hankkiessaan Tampereen ensimmäisen pakettiauton vuonna 1910. Läheteillä oli tunnistettavat vihreät univormut, jotka henkivät yrityksen arvokkuutta. Kuvaaja tuntematon 

Kuva 10

Alkuperäisen T:mi J. Tirkkosen toiminta itsenäisenä perheyrityksenä päättyi käytännössä Nikolai Tirkkosen kuolemaan vuonna 1926. Sen jälkeen yrityksen toimintaa jatkamaan perustettiin uusi yhtiö nimeltä Oy Tirkkosen Seuraajat. Tirkkonen joutui 1930-luvun lamavuosina taloudellisiin vaikeuksiin ja lopuksi Kansallis-Osake-Pankin hallintaan. Vuonna 1942 KOP myi enemmistön yhtiöstä Osuusliike Voimalle. Voima ei sulauttanut liiketoimintaa suoraan omiin nimiinsä, vaan piti ostamansa osakeyhtiön itsenäisenä tytäryhtiönä aina vuoteen 2000, jolloin se virallisesti yhdistettiin Eka-kiinteistöt Oy:öön. Veikko Kanninen 

Kuva 11

Tirkkosen talon omistajat ja kaupunkisuunnittelijat näkivät 1970-luvulla vanhan jugendlinnan epäkäytännöllisenä tilana, jonka sijaan haluttiin tehokkaampaa ja liikerakentamista. Pahoin rappeutuneen Tirkkosen talon puolesta nousi kuitenkin kansalaisliike. Kaupunkilaiset, arkkitehdit ja kulttuuriväki heräsivät siihen, että Tampere oli menettämässä parhaat palat historiallisesta keskustastaan. Aluksi suojelutaistelua käytiin pitkälti viranomaistasolla ja lausunnoissa. Museovirasto otti tiukan kannan säilyttämisen puolesta, ja lehtien yleisönosastot täyttyivät kirjoituksista. Suojelukiista huipentui kesällä 1975, jolloin valtioneuvosto määräsi Tirkkosen talon julkisivut ja ulkoasun säilytettäväksi, ja siihen sai tehdä vain ennallistavia muutoksia. E. M. Staf 

Kuva 12

Tirkkosen liiketilassa oli Suomen ensimmäinen putkiposti, jossa lähetettiin rahaa ja kuitteja pääkassan ja myymälän kassojen välillä. Veikko Lintinen

Kuva 13  

Tirkkosen talon suojelupäätös vaati kompromisseja tontin muiden osien kohdalla. Vanhat Kuninkaankadun puoleiset puutalot purettiin, jotta tontin takaosaan voitiin rakentaa nykyaikainen toimistorakennus vuonna 1986. Samaan aikaan Tirkkosen liiketoiminta tuli tiensä päähän. Pitkällisten remonttien ja tontin myllerryksen lisäksi tavaratalon perinteisen toiminnan loppumiseen vaikuttivat muuttunut kaupparakenne ja kulutustottumusten murros. Tampereen keskustan kaupankäynti 1970–80-luvuilla keskittyi yhä voimakkaammin suuriin ketjuihin ja moderneihin tavarataloihin. Valmisvaatteiden suosio romahdutti metritavarakankaiden kysynnän. E-liike ajautui 1980-luvulla taloudellisiin vaikeuksiin ja saneeraukseen. Tässä tilanteessa Voimalla ei ollut enää halua ylläpitää vanhanaikaista Tirkkosen brändiä, vaan toiminta päätettiin ajaa alas ja tilat vuokrata muille toimijoille. Ilkka Laitinen 

Kuva 14

Tirkkosen jälkeen tiloissa toimi pitkään vaateliike Halonen, jonka muutettua pois liiketila oli vuosia tyhjillään. Vaateliike Inch avasi kesällä 2026 myymälänsä Tirkkosen talon kulmahuoneistossa. Sponda myi Tirkkosen talon vuonna 1998 Kunnalliselle eläkevakuutukselle, joka remontoi Tirkkosen talon vuosina 2020–21. Talo on säilynyt ulkoasultaan ja keskeisiltä sisätiloiltaan erittäin hyvin. Maaliskuussa 2024 Pirkanmaan ELY-keskus määräsi Tirkkosen talon vuosina 1900–06 valmistuneiden osien ulkoarkkitehtuurin sekä rakennuksen sisätilat suojeltaviksi niiden rakennushistoriallisen merkityksen vuoksi. Saarni Säilynoja 

The Tirkkonen Trading House and its Legacy

Photo 1

After accumulating some capital, Maria and Juhana Tirkkonen rented a permanent market stall in 1871 at the columned market shops located on the site of today’s Tampere City Hall. They sold yarns and fabrics produced by Tampere’s textile mills. Photo: Svante Lagergrén

Photo 2

In 1898, Maria Tirkkonen commissioned architect Lars Sonck’s office to design an Art Nouveau commercial and residential building. Construction began in 1899, the shops opened in 1900, and the top-floor apartments were completed in 1901. Photo: Juho Holmstén-Heiniö

Photo 3

In the early 20th century, Kauppakatu was Tampere’s main street, commercial centre, and most popular promenade. The Tirkkonen family purchased the plot at Kauppakatu 6 in 1884. Photo: Johannes Pahlman

Photo 4

An example of the Finnish National Romantic style, the Tirkkonen House featured a grey granite base, ochre-coloured brick façades, bay windows, arched openings, and nature-inspired ornamentation. Maria and Nikolai Tirkkonen occupied spacious seven-room apartments on the third floor. Photo: Berndt Blom

Photo 5

In the early 1900s, Tirkkonen was for a time the largest textile and clothing retailer in Finland. By 1903, the company employed 36 shop assistants and served customers in both Finnish and Swedish. Photographer unknown

Photo 6

The ground floor contained five retail premises, three of which were connected by staircases to upper salesrooms on the second floor. Inspired by a department store in Berlin, Nikolai Tirkkonen organised the textile department across two levels, while Maria Tirkkonen managed a separate yarn department in the same building. Photo: Atelier Laurent

Photo 7

The Tirkkonen trading house specialised in textiles and yarns, selling a wide range of fabrics and household textiles. It also produced bedspreads and occasionally tailored men’s suits to order. Photographer unknown

Photo 8

In celebration of the 40th anniversary of J. Tirkkonen & Co. in 1909, Nikolai Tirkkonen donated funds for the Näsinkallio Fountain in Tampere. Designed by architect Birger Federley and adorned with bronze sculptures by Emil Wikström, the monument was unveiled at Näsinkallio in 1913. Photographer unknown

Photo 9

After graduating from secondary school, Nikolai Tirkkonen studied business practices in Berlin, Paris and London, returning with new ideas that helped modernise J. Tirkkonen & Co. The company introduced mail-order sales in 1903 and acquired Tampere’s first delivery van in 1910. Its delivery staff were known for their distinctive green uniforms. Photographer unknown

Photo 10

Following the death of Nikolai Tirkkonen in 1926, the original family-owned business, J. Tirkkonen & Co., effectively ceased to operate as an independent family enterprise. A new company, J. Tirkkonen Succ. Ltd., was established to continue its operations. During the economic depression of the 1930s, the company encountered financial difficulties and eventually came under the control of the National Bank of Finland (KOP). In 1942, KOP sold a majority stake in the company to the cooperative retail organisation Voima. Rather than integrating the business into its own operations, Voima retained J. Tirkkonen Succ. Ltd. as an independent subsidiary until 2000, when it was formally merged into Eka-Kiinteistöt Ltd. Photo Veikko Kanninen 

Photo 11

In the 1970s, the owners of the Tirkkonen House and city planners viewed the ageing Art Nouveau building as impractical and favoured more intensive commercial development. However, a strong preservation movement emerged as residents, architects, and cultural figures recognised the threat to Tampere’s historic city centre. The debate culminated in 1975, when the Finnish Government ordered the building’s façades and exterior appearance to be preserved, allowing only restorative alterations. Photo: E. M. Staf

Photo 12

The Tirkkonen department store housed Finland’s first pneumatic tube system, used to transfer cash and receipts between sales counters and the central cash office. Photo: Veikko Lintinen

Photo 13

Preserving the Tirkkonen House required compromises. The wooden buildings along Kuninkaankatu were demolished to make way for a modern office building completed in 1986. At the same time, changing retail practices and economic challenges led to the gradual closure of the Tirkkonen business. Photo: Ilkka Laitinen

Photo 14

After Tirkkonen, the premises were occupied for many years by the clothing retailer Halonen. Following an extensive renovation in 2020–21, the building remains exceptionally well preserved. In 2024, heritage authorities granted legal protection to both its historic interiors and exterior architecture. Photo: Saarni Säilynoja