Rakennettu ympäristö
Rakennusperinnöllä tarkoitetaan rakennuksia, rakennelmia ja rakennettuja ympäristökokonaisuuksia. Rakennusperinnölle ei periaatteessa aseteta ikärajaa ja siten myös nuorempi, lähihistoriaamme liittyvä rakennuskanta luetaan sen piiriin. Pirkanmaalle tyypillistä rakennusperintöä ovat mm. maaseudun perinteisen rakennuskannan lisäksi erilaiset teollisuusympäristöt ja niihin liittyvät asuinalueet sekä toisen maailmansodan jälkeen syntyneet aluekokonaisuudet.
Maakunnan kasvukeskuksena toimivan Tampereen rakennettu ympäristö edustaa monipuolisella tavalla suomalaisen arkkitehtuurin eri aikakausia, mutta arvokasta rakennuskantaa löytyy myös maakunnan muista kaupungeista ja taajamista. Pirkanmaan rakennettua kulttuurimaisemaa leimaa myös maakunnan sijainti historiallisten liikennereittien varrella.
Pirkanmaan maakuntamuseossa rakennusperinnön suojelu ja tutkimus liittyvät tiiviisti osaksi kulttuuriympäristön suojelua ja tutkimusta. Työstä vastaavat museon rakennustutkijat yhdessä arkeologien kanssa.
Rakennustutkimus
Maakuntamuseon rakennustutkimus painottuu erilaisten inventointien ja selvitysten tekemiseen sekä niiden ohjaamiseen ja koordinointiin. Museon puoleen kannattaa kääntyä, jos esimerkiksi kaavoitusta varten laadittujen selvitysten sisältö, laajuus tai tarkkuus, askarruttavat. Monet museon hankkeista liittyvät maankäytön suunnitteluun (esimerkiksi kaavoitukseen) tai korjaamiseen. Kaavoituksen yhteydessä laadittavista inventoinneista käytetään usein myös ilmaisua rakennetun kulttuuriympäristön selvitykset. Inventointien ja selvitysten tavoitteena on luoda kattava ja suunnitelman vaikutukset huomioiden riittävä kuva tutkimusalueen rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja sen syntyhistoriasta.
Alla on esitelty lyhyesti keskeisimmät rakennetun ympäristön selvitystyypit sekä lisätty linkkejä muutamiin esimerkkinä toimiviin selvityksiin.
Rakennushistoriaselvitys
Tehdään korjaussuunnittelun tarpeisiin varsinkin kohteista, joilla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Selvitys tuottaa tietoa siitä, millaisia arvokkaita piirteitä rakennukseen ja sen ympäristöön liittyy ja samalla dokumentoi nuo piirteet.
Esimerkki rakennushistoriaselvityksestä: Hervannan terveysaseman rakennushistoriallinen selvitys
Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi ympäristövaikutusten arviointia varten
Ympäristönvaikutuksia arvioidaan kaikissa hankkeissa, mutta erityisesti YVA-lain mukaisissa arvioinneissa kulttuuriympäristö on keskeinen vaikutusten arviointikohde. Arviointia varten tarvitaan riittävät tiedot rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Tyypillisiä arviointitilanteita ovat esimerkiksi isojen tiehankkeiden yhteydessä tehtävät ympäristövaikutusten arvioinnit. Näissä inventoinneissa korostuu kulttuuriympäristön tarkastelu ja arvojen määrittely kokonaisuutena.
Rakennetun ympäristön inventointi asemakaavaa varten
Inventointi tuottaa tietoa yksittäisistä rakennuksista, mutta myös laajemmista rakennetun ympäristön kokonaisuuksista. Inventointi käsittää kohteen ja alueen taustahistorian selvittämisen, nykytilan kuvauksen sekä arvion kulttuurihistoriallisista arvoista. Inventoinnin perusteella voidaan määritellä yksittäisten rakennusten suojelutavoitteet.
Esimerkki asemakaavatason selvityksestä: Nekalan rakennetun kulttuuriympäristön inventointi
Rakennetun ympäristön inventointi yleiskaavaa varten
Suunnittelualueen laajuudesta ja kaavan tavoitteista riippuen edellistä yleispiirteisempi inventointi rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Inventointi käsittää hanke- tai tutkimusalueen taustahistorian selvittämisen ja nykytilan ominaispiirteiden kuvauksen sekä kulttuurihistoriallisten arvojen perusteiden määrittelyn. Inventoinnissa keskitytään kohteisiin (esimerkiksi pihapiirit) ja laajempiin kokonaisuuksiin (kortteli, kylä, usean pihapiirin muodostamat kokonaisuudet).
Esimerkki yleiskaavatason selvityksestä: Herttualan osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman inventointi
Maakuntatason rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnit
Laaditaan esimerkiksi maakuntakaavan tarpeisiin yleispiirteisenä selvityksenä maakunnan rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja ilmiöistä nyky-ympäristön taustalla.
Rakennussuojelu
Rakennussuojelu käsittää niin yksittäisten rakennusten kuin laajempien rakennettujen kokonaisuuksien säilyttämisen. Rakennussuojelulla tarkoitetaan ensi sijassa rakennetun ympäristön arvokkaiden piirteiden vaalimista, jolloin myös muutokset ovat mahdollisia. Suojelulla haetaan tapoja säilyttää rakennetun ympäristön historiallinen kertovuus ja arvot. Luontevan sekä rakennuksen että alueen ominaispiirteistä lähtevän käyttötarkoituksen löytyminen on lähtökohtana rakennussuojelun onnistumiselle.
Pirkanmaan maakuntamuseossa suojelutyössä painottuu viranomaisohjaus. Museo antaa lausuntoja erilaisista hankkeista ja ohjaa niitä varten laadittavia selvityksiä ja inventointeja. Viranomaistyöhön kuuluu myös tiivis yhteistyö kuntien, Pirkanmaan Ely-keskuksen ja Pirkanmaan liiton kanssa. Viranomaistyön ohella maakuntamuseo edistää myös monin tavoin omaehtoisen rakennetun kulttuuriympäristön hoitoa, ns. pehmeän suojelun keinoin. Rakennusten korjausneuvonta, koulutus, opastetut retket kulttuuriympäristöön, inventoinnit ja niiden tulosten välittäminen kansalaisille ovat esimerkkejä tästä toiminnasta.