Rakennettu ympäristö

Rakennusperinnöllä tarkoitetaan rakennuksia, rakenteita kuten esimerkiksi teitä ja siltoja sekä näiden muodostamia kokonaisuuksia esimerkiksi asuinalueita, puistoja tai hautausmaita. Rakennusperinnölle ei periaatteessa aseteta ikärajaa ja siten myös nuorempi, lähihistoriaamme liittyvä rakennuskanta luetaan sen piiriin. Pirkanmaalle tyypillistä rakennusperintöä ovat mm. maaseudun perinteisen rakennuskannan lisäksi erilaiset teollisuusympäristöt ja niihin liittyvät asuinalueet sekä toisen maailmansodan jälkeen syntyneet aluekokonaisuudet.

Maakunnan kasvukeskuksena toimivan Tampereen rakennettu ympäristö edustaa monipuolisella tavalla suomalaisen arkkitehtuurin eri aikakausia, mutta arvokasta rakennuskantaa löytyy myös maakunnan muista kaupungeista ja taajamista. Pirkanmaan rakennettua kulttuurimaisemaa leimaa myös maakunnan sijainti historiallisten liikennereittien varrella.

Pirkanmaan maakuntamuseossa rakennusperinnön suojelu ja tutkimus liittyvät tiiviisti osaksi kulttuuriympäristön suojelua ja tutkimusta. Työstä vastaavat museon rakennustutkijat yhdessä arkeologien kanssa.

Ohjeet

Pirkanmaan maakuntamuseo on laatinut muutamia rakennettua ympäristöä koskevia lyhyitä ja selkeitä ohjeita. Ohjeet ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä ja ladattavissa alla olevista linkeistä PDF-tiedostoina.

Ensimmäinen on yleisiä kuntotutkimusohjeita täydentävä ohje, jonka näkökulmana ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset sekä niiden arvojen huomioiminen kuntotutkimuksia laadittaessa.

Kulttuurihistoriallisesti_arvokkaan_rak_kuntotutkimus_täydentävä_yleisohje_2024.pdf

Toinen ja kolmas ohje koskevat ilma- ja ilmavesilämpöpumpun ulkoyksikön sekä aurinkopaneelien asentamisessa huomioitavia seikkoja, kun halutaan vaalia rakennuksen tai pihapiirin kulttuurihistoriallisia arvoja. Ohjeita voi käyttää apuna, kun suojeltuun, arvoalueella sijaitsevaan tai muuten kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti erityisen arvokkaaseen rakennukseen suunnitellaan asennettavaksi tekninen laite.

aurinkopaneelit_asennusohje_2023.pdf
ilpit_asennusohje_2023.pdf

Rakennussuojelu

Rakennussuojelu käsittää niin yksittäisten rakennusten kuin laajempien rakennettujen kokonaisuuksien säilyttämisen. Rakennussuojelulla tarkoitetaan ensi sijassa rakennetun ympäristön arvokkaiden piirteiden vaalimista, jolloin myös muutokset ovat mahdollisia. Suojelulla haetaan tapoja säilyttää rakennetun ympäristön historiallinen kertovuus ja arvot. Luontevan, sekä rakennuksen että alueen ominaispiirteistä lähtevän, käyttötarkoituksen löytyminen on lähtökohtana rakennussuojelun onnistumiselle.

Pirkanmaan maakuntamuseossa suojelutyössä painottuu viranomaisohjaus. Museo antaa lausuntoja erilaisista hankkeista ja ohjaa niitä varten laadittavia selvityksiä ja inventointeja. Viranomaistyöhön kuuluu myös tiivis yhteistyö kuntien, Pirkanmaan Ely-keskuksen ja Pirkanmaan liiton kanssa. Viranomaistyön ohella maakuntamuseo edistää myös monin tavoin omaehtoisen rakennetun kulttuuriympäristön hoitoa ns. pehmeän suojelun keinoin. Rakennusten korjausneuvonta, koulutus, opastetut retket kulttuuriympäristöön sekä inventoinnit ja niiden tulosten välittäminen kansalaisille ovat esimerkkejä tästä toiminnasta.

Katettu ulkokäytävä tiilirakennusten välissä, seinien vieressä pyöriä ja taustalla ihmisiä. Etualalla ylhäällä tiilinen, mutkitteleva, pehmeämuotoinen silta.

Hervannan toimintakeskuksen torikäytävä. Kuva: Saarni Säilynoja, Vapriikin kuva-arkisto.

Rakennustutkimus

Maakuntamuseon rakennustutkimus painottuu erilaisten inventointien ja selvitysten tekemiseen sekä niiden ohjaamiseen ja koordinointiin. Museon puoleen kannattaa kääntyä, jos esimerkiksi kaavoitusta varten laadittujen selvitysten sisältö, laajuus tai tarkkuus askarruttavat. Monet museon hankkeista liittyvät maankäytön suunnitteluun (esimerkiksi kaavoitukseen) tai rakennusten korjaamiseen. Kaavoituksen yhteydessä laadittavasta inventoinnista käytetään usein myös nimitystä rakennetun ympäristön selvitys. Inventointien ja selvitysten tavoitteena on luoda kattava ja suunnitelman vaikutukset huomioiden riittävä kuva tutkimusalueen rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja sen syntyhistoriasta.

Alla on esitelty lyhyesti keskeisimmät rakennetun ympäristön selvitystyypit sekä lisätty linkkejä muutamiin esimerkkinä toimiviin selvityksiin.

Kuva: Saarni Säilynoja, Vapriikin kuva-arkisto.

Rakennushistoriaselvitys

Tehdään korjaussuunnittelun tarpeisiin varsinkin kohteista, joilla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Selvitys tuottaa tietoa siitä, millaisia arvokkaita piirteitä rakennukseen ja sen ympäristöön liittyy, ja samalla dokumentoi nuo piirteet.

Esimerkki rakennushistoriaselvityksestä: Hervannan terveysaseman rakennushistoriallinen selvitys

Lasinen ja metallinen kattokupoli Koskikeskuksessa, kuvattuna alhaalta päin.

Arkkitehti Antti Tähtisen suunnitteleman, 1988 valmistuneen kauppakeskus Koskikeskuksen kattokupoli. Kuva: Pirkanmaan maakuntamuseo.

Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi ympäristövaikutusten arviointia varten

Ympäristövaikutuksia arvioidaan kaikissa hankkeissa, mutta erityisesti YVA-lain mukaisissa arvioinneissa kulttuuriympäristö on keskeinen vaikutusten arviointikohde. Arviointia varten tarvitaan riittävät tiedot rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Tyypillisiä arviointitilanteita ovat esimerkiksi isojen tiehankkeiden yhteydessä tehtävät ympäristövaikutusten arvioinnit. Näissä inventoinneissa korostuu kulttuuriympäristön tarkastelu ja arvojen määrittely kokonaisuutena.

Kuva: Pirkanmaan maakuntamuseo.

Rakennetun ympäristön inventointi asemakaavaa varten

Inventointi tuottaa tietoa yksittäisistä rakennuksista, mutta myös laajemmista rakennetun ympäristön kokonaisuuksista. Inventointi käsittää kohteen ja alueen taustahistorian selvittämisen, nykytilan kuvauksen sekä arvion kulttuurihistoriallisista arvoista. Inventoinnin perusteella voidaan määritellä yksittäisten rakennusten suojelutavoitteet.

Esimerkki asemakaavatason selvityksestä: Nekalan rakennetun kulttuuriympäristön inventointi

Rakennetun ympäristön inventointi yleiskaavaa varten

Suunnittelualueen laajuudesta ja kaavan tavoitteista riippuen asemakaavan selvitystä yleispiirteisempi inventointi rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Inventointi käsittää hanke- tai tutkimusalueen taustahistorian selvittämisen ja nykytilan ominaispiirteiden kuvauksen sekä kulttuurihistoriallisten arvojen perusteiden määrittelyn. Inventoinnissa keskitytään kohteisiin (esimerkiksi pihapiirit) ja laajempiin kokonaisuuksiin (kortteli, kylä, usean pihapiirin muodostamat kokonaisuudet).

Esimerkki yleiskaavatason selvityksestä: Herttualan osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman inventointi

Maakuntatason rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnit

Laaditaan esimerkiksi maakuntakaavan tarpeisiin yleispiirteisenä selvityksenä maakunnan rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja ilmiöistä nyky-ympäristön taustalla.