Vaihtuvat näyttelyt

20.3.2026 – 2.8.2026
Studio

Suomen pelimuseon pienoisnäyttelyssä on esillä laaja valokuvakokonaisuus Rajakatseen peleistä eri vuosikymmeniltä.

Lue lisää näyttelystä

20.2.2025 – 25.1.2026
Palikkalattia

Odysseus-työryhmän ja Suomen pelimuseon yhteistyössä toteuttamassa Odysseus – Liveroolipelin tarina -pienoisnäyttelyssä sukelletaan Odysseuksen tarinaan ja toteutukseen. Kuvat, videot, esineet ja tarinat kuljettavat kävijät Odysseuksen maailmaan ja tarjoavat kurkistuksen peliprojektin kulisseihin.

Lue lisää näyttelystä

23.5.2025 – 1.3.2026
Studio

Suomen pelimuseon Yhteispeli vaakalaudalla – yhteistyölautapelejä Pandemicista Agemoniaan -pienoisnäyttelyssä tutustutaan yhteistyölautapelien maailmaan. Näissä lautapeleissä pelataan yhdessä pelilautaa vastaan, ja pelien haasteet voitetaan tai hävitään yhdessä. Näyttelyssä pääsee tutustumaan paitsi ilmiön historiaan, myös yhteen viime vuosien suosituimmista yhteistyölautapeleistä, eli suomalaiseen Agemoniaan.

Lue lisää näyttelystä

14.11.2024 – 18.5.2025
Studio

Suomen pelimuseossa 14.11. avautuvassa pienoisnäyttelyssä tarkastellaan shakkia nykypäivän ilmiönä kolmesta eri näkökulmasta: shakki tieteenä, taiteena ja kilpailuna. Näyttely pohtii, miksi shakki on viime vuosina noussut niin suureksi ilmiöksi.

Lue lisää näyttelystä

8.5.2024 – 26.1.2025
Palikkalattia

Tule juhlistamaan luolia ja lohikäärmeitä – mutta myös pelinjohtajia ja pelaajia – Vapriikin Dungeons & Dragons 50 vuotta -pienoisnäyttelyyn!

Kaikkien aikojen ensimmäinen pöytäroolipeli Dungeons & Dragons täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Se on eittämättä yksi viimevuosisadan tärkeimpiä peli-ilmiöitä, ellei jopa kaikkein tärkein. Dungeons & Dragonsin merkittävyys sukupolvia ylittävänä peli- ja populaarikulttuurin ilmiönä on kiistaton, mutta lisäksi peli on vaikuttanut myös pelikulttuuriin ylipäänsä. Lukemattomat nykyiset videopelit käyttävät Dungeons & Dragonsin aikoinaan lanseeraamia käsitteitä, kuten kestopisteitä, tasoja ja hahmoluokkia, puhumattakaan pelin kehittämistä hirviöistä ja otuksista.

Lue lisää näyttelystä

Areena

Näyttelyssä on esillä pieni osa Jaakko Hakulisen (1974-2022) laajasta pelikokoelmasta. Intohimoisena pelien keräilijänä Jaakko keräsi kymmeniä pelikonsoleja ja noin 800 peliä, joista osa on hyvin harvinaisia. Hänen kokoelmansa sisältää huomattavan määrän alkuperäisiä – etenkin japanilaisia –pelejä. Jaakolla oli erityinen mielenkiinto vintage-retropelaamiseen eli vanhoihin konsoleihin ja peleihin.

4.5.2024 – 10.11.2024
Studio

Japanilaiset romanssipelit -pienoisnäyttelyssä esitellään romanssipelien eri tyyppejä sekä niiden vaikutusta Japanin ulkopuolella kehitettäviin peleihin. Japanilaisen populaarikulttuurin suosio on kasvanut nopeasti 1990-luvulta alkaen. Tunnetut pelibrändit, kuten Mario, Pokémon ja Final Fantasy, tekivät japanilaisista videopeleistä maailmanlaajuisen ilmiön. Sen seurauksena myös japanilaisista romanssipeleistä on tullut erittäin suosittuja. Aiemmin niitä tehtiin vain marginaaliselle kohderyhmälle Japanissa, mutta japanilaisten videopelien levitessä yhä laajemmin ympäri maailman myös japanilaisia romanssipelejä pelataan nykyisin kaikkialla maailmassa.

Lue lisää näyttelystä

4.5.2024
Areena

Tampereen yliopiston museologian opiskelijoiden tekemä pienoisnäyttely suomalaisista terveys- ja hyvinvointiaiheisista valistuspeleistä on esillä Suomen pelimuseon Areenalla. Näyttelyyn tutustumalla saa kuvan siitä, miten terveys- ja hyvinvointivalistusta on Suomessa vuosikymmenten kuluessa pelien muodossa toteutettu. Näyttelyssä on esillä mielenkiintoisia pelejä 1980-luvun lopulta aina nykyaikaan saakka. Näytillä on niin tietokone- kuin lautapelejäkin. Esiteltävien pelien avulla on pyritty valistamaan kansalaisia päihteiden haitoista, seksuaaliterveydestä sekä sosiaalisesta hyvinvoinnista. Aiheesta kerrotaan esineiden lisäksi kiinnostavin kuva- ja tekstimateriaalein. Näyttely kertoo kävijälle viihdyttävästi, millaisia pelejä eri aikoina on tehty, sekä sen, miten pelit ja niiden teemat ovat ajan saatossa yhteiskunnan mukana muuttuneet.

8.12.2023–28.4.2024
Studio

Pelijamien tarinoita -näyttelyssä sukelletaan pelijamien värikkääseen maailmaan Suomessa. Pelijameilla joukko pelintekemisestä kiinnostuneita kokoontuu yhteen tekemään pelattavia pelejä lyhyessä ajassa ja erilaisista rajoitteista ammentaen. Pelijameille voi osallistua kuka tahansa ja samaan tiimiin mahtuu niin ensikertailaisia kuin vuosikymmeniä pelien tekemistä harrastaneita. Jameja on paljon ja tarinoita sitäkin enemmän!

Suomen ensimmäinen pelijami järjestettiin tammikuussa 2010, jolloin Helsingissä, Tampereella, Kajaanissa ja Turussa osallistuttiin Global Game Jameihin. Kesäkuussa 2013 Finnish Game Jam yhdistys syntyi tämän yhteisön ympärille luotsaamaan pelijamimaniaa. Matkalle on mahtunut monenlaisia pelijameja. Pelejä on syntynyt bussissa, maailmanpyörässä, tandempyörällä, Lapin erämaassa, mökeissä, kirjastoissa, kouluissa, tv-studiossa, planetaarioissa, festivaaleilla, konferesseissa, välillä saunoen, uiden tai paljutellen ja ihan tavallisissa kodeissakin etäyhteyksien päässä.

Lue lisää näyttelystä

8.12.2023 – 21.4.2024
Palikkalattia

Esteet Nurin: Saavutettavan pelaamisen näyttely tarjoaa tilaisuuden tutustua pelien saavutettavuuteen, oppia ketä saavutettavuus hyödyttää, saada tietoa vammaisten pelaajien pelikokemuksista ja kokeilla erilaisia saavutettavan pelaamisen apuvälineitä.

Lue lisää näyttelystä

19.4.–3.12.2023
Studio

Muumi-pelinäyttely esittelee muumiteemaisia pelejä eri vuosikymmeniltä. Näyttelyssä tutustutaan erilaisiin peleihin alun perin 1950-luvulla julkaistusta Muumipeli-lautapelistä tämän päivän mobiilipeleihin.

Monet näyttelyn pelit voivat olla kävijöille tuttuja omasta lapsuudesta, sillä muumit ovat olleet näkyvä osa suomalaista lastenkulttuuria jo vuosikymmenten ajan. Esillä on lisäksi suurelle yleisölle tuntemattomampia pelejä sekä virallisten lisenssituotteiden rinnalla syntynyttä varjokulttuuria.

Lue lisää näyttelystä

21.2. — 12.11.2023
Palikkalattia

Suomen pelimuseon pienoisnäyttely selvittää miten peliohjaimista kehittyi nykyisen kaltaisia?

Miten syntyi Atari-liitäntä ja miksi sitä käytettiin lähes koko 1980-luvun ajan miltei kaikissa kotitietokoneissa? Miten villejä visioita peliohjainten suunnittelijat oikein esittelivätkään tuolloin?

Lue lisää näyttelystä

21.9.2022 — 16.4.2023
Studio

Pixeled Years -näyttely esittelee kattavasti suomalaisen Commodore 64 -demoskenen pikseligrafiikkaa aina 80-luvulta tähän päivään asti. Näyttelyn ovat tehneet yhteistyössä Suomen pelimuseo ja Zooparty ry. Sen kuratoinnista vastaavat Ari “Duce” Seppä sekä Tommi “Electric” Musturi.

Lue lisää näyttelystä

9.6. – 18.9.2022
Studio

Näyttelyssä on peleissä käytettyjä karttoja 150 vuoden ajalta. Vuosien varrella on ollut yleistä, että pelilaudan pohjana on käytetty karttaa Suomesta tai jostakin tietystä paikkakunnasta. Toisaalta pelikartta on voinut kuvata myös täysin kuvitteellista maisemaa, tai vaikka jotakin sellaista paikkakuntaa, joka tuntuu niin todelliselta, että se voisi aivan hyvin olla oikeasti olemassa. Eikä karttoja laadi pelkästään pelien suunnittelijat, vaan myös pelaajat ovat ahkeria kartanpiirtäjiä.

Lue lisää näyttelystä

7.5. – 5.6.2022
Studio

Memory Limits on tämän kiertokulun päätepiste. Game Boy toimii jokaiselle yhdeksästä taiteilijasta välineenä ideoille, tarinoille ja visioille. He ovat synnyttäneet pikseli kerrallaan taideteoksia, jotka toimivat ohjelmistona alkuperäisellä, vanhalla laitteistolla. Game Boyn rooli taiteilijoiden omassa historiassa vaihtelee, mutta näyttelyssä sen muovilinssistä tulee meidän ikkunamme heidän muistoihinsa.

Lue lisää näyttelystä

10.2. – 1.5.2022
Studio

Näyttely kertoo pelitoimittajan työn muutoksista 1980-luvulta tähän päivään. Toimittajien muistoihin ja kertomuksiin perustuvan näyttelyn pääpaino on paperimedian kultakaudessa, etenkin MikroBitti ja Pelit-lehdissä. Mukana muistelemassa ovat suomalaiset pelitoimittajalegendat Tuija Lindén, Niko Nirvi, Kaj ”Kaitsu” Laaksonen ja Jukka O. Kauppinen. Näyttelyssä on esillä harvinaisuuksia ja kuriositeetteja toimittajien omista kokoelmista.

4.9. – 12.12.2021
Studio

Noita on salaisuuksien täyttämä luolastoseikkailu, jossa pelaaja vaeltaa armottomassa pikselimaailmassa valjastaen luonnonvoimat käyttöönsä. Noita – Peli-idean pitkä matka -näyttelyssä seurataan peli-idean muovautumista alkuperäisistä ideoista eri vaiheiden kautta kohti lopullista muotoaan.

Lue lisää näyttelystä

24.1.2021 – 29.8.2021
Studio

Peliruoka voi parantaa pelihahmon terveyttä, ihastuttaa herkullisella ulkonäöllä tai olla osa pelin selviytymismekaniikkaa. Syötävät annokset ja erilaiset ruokailutavat kertovat jotain pelihahmoista ja kulttuureista, joista he ovat kotoisin. Kaikilla ihmisillä on jonkinlainen suhde ruokaan, ja nämä kokemukset valuvat osaksi pelimaailmoja.

Kakku on vale -näyttely esittelee erilaisia tapoja tarkastella peliruokaa. Tutuksi tulevat varhaiset pikselikirsikat, roskiksista löytyneet voileivät, pyöreän mehukkaat melonit sekä viimeisillä voimilla lämmitetyt keittotölkit. Peliruoka on osoittautunut niin vetovoimaiseksi, että ruoanlaiton ympärille luodaan minipelejä, pelaajat omistavat kokonaisia kanavia peliruoan kokkausvideoille ja isojen pelisarjojen ruoasta julkaistaan keittokirjoja.

8.9.2020 – 4.1.2021
Studio

Suomessa on julkaistu lautapelejä lähes 160 vuotta. Afrikan Tähden, Kimblen ja Aliaksen tuntevat lähes kaikki, mutta lautapelien alkutaival maassamme on jäänyt suhteellisen vähälle huomiolle. Vanhat lautapeliaarteet -näyttelyssä valokeilaan asetetaan kuusi miltei unohdettua peliä lautapelihistorian hämäristä.

9.6.2020 – 23.8.2020
Studio

Suomen pelimuseolla on ilo esitellä ensimmäistä kertaa laaja valikoima Tuomas Puikkosen valokuvia kesäkuussa aukeavassa retrospektiivissa. Näyttely on ensimmäinen laatuaan suomalaisessa museossa. Näyttelykokonaisuuden on kuratoinut valokuvataiteilija ja larp-suunnittelija Katri Lassila (TaM).

Valokuvaaja Tuomas Puikkonen aloitti larppien kuvaamisen vuonna 2010. Puikkonen koki, että monissa larp-teoksissa dokumentointipuoleen ei kiinnitetty tarpeeksi huomiota, ja päätti korjata asian. Vuosien kuluessa kokeilusta muodostui kokonainen ura. Puikkonen on valokuvannut kymmenen vuoden kuluessa yli 70 larppia. Hän on kuvannut fantasiaa ja scifiä, realismia, vampyyreja, vakavia poliittisia larppeja yhtä lailla kuin kepeitä ilotteluja ja taidelarppejakin. Pääosin kuvatut työt ovat olleet suomalaisten tekijöiden teoksia.

Lue lisää näyttelystä

13.12.2019 – 29.3.2020
Studio

Pelien Kalevala -näyttely esittelee läpileikkauksia pelimaailman ja kalevalaisen kulttuuriperinnön yhtymäkohdista yli sadan vuoden ajalta.

Kalevala on elävää, kaikille kuuluvaa, kulttuuria. Peleissä kalevalaiseen lähdeaineistoon sekoittuu niiden julkaisuajan populaarikulttuurin virtaukset sekä taiteen eri muodot. Näyttelyn esittelemästä yhdeksästä pelistä jokaisella on yksilöllinen suhde Kalevalaan. Se herättää pohtimaan myös niiden julkaisuajan ja kohdeyleisön suhdetta kansalliseepokseemme.

Suomalaiset pelintekijät ovat saaneet innoitusta Kalevalasta vuodesta 1904 lähtien. Vuonna 1930 julkaistun Kalevala — peli Suomen lapsille -korttipelin jälkeen ei Kalevala-pelejä nähty 58:aan vuoteen, kunnes ANKH, Adventurers of the North — Kalevala Heroes (1988) toi Kalevalan uudelleen pelimaailmaan kovin erinäköisenä.

Kalevala ei ole peleille pelkkää lähdemateriaalia. Suomalaiset pelintekijät ovat elävöittäneet kalevalaista kulttuuriperintöä virkistävillä tavoilla ja sekoittaneet siihen yllättäviäkin aineksia. Viihdyttämisen lisäksi pelit ovat käyttäneet Kalevalaa oppimisen välineenä ja onpa niiden kautta myös tarkasteltu kriittisesti Kalevalan sisältöjä ja ajatuksia.

13.9. – 1.12.2019
Studio

Sijaintipohjaiset pelit muuttavat kaupungin ja sen kadut, arkkitehtuurin ja esineet pelilaudaksi. Ne tuovat fyysisen ympäristön mukaan peliin pelaajien sijaintia seuraavien mobiili- ja GPS-teknologioiden avulla. Vuonna 2016 julkaistu Pokémon GO toi sijaintipohjaiset pelit osaksi valtavirtaa. Näiden pelien historia on kuitenkin paljon pidempi ja yltää aina 2000-luvun alussa tehtyihin taiteellisiin ja kaupallisiin kokeiluihin asti. Tämä näyttely esittelee tätä laajempaa historiaa alkaen geokätköilystä ja ensimmäisistä kokeellisista peleistä, kuten Can You See Me Now? ja Pac-Manhattan, ja päättyen suursuosioon, jonka ovat saavuttaneet älypuhelinsovellukset kuten Parallel Kingdom, Pokémon GO ja viimeisimpänä Harry Potter: Wizards Unite.

19.3. – 1.9.2019
Studio

Commodore 64 aloitti voittokulkunsa keväällä 1983. Jo ennen tätä tietokoneiden ympärille oli syntynyt Basic-ohjelmointiin hurahtaneiden harrastajien alakulttuuri. Tieto kulki suusta suuhun, datakasetit levisivät kädestä käteen ja ohjelmointi opittiin käyttöoppaista. Konemerkkien ympärille sikisi käyttäjäyhdistyksiä.

Tampereella Reima Mäkinen ja Petri Tuomola alkoivat tammikuussa 1983 julkaista lehteä nimeltä Micropost. Toimituskunnan jäsenten pöydillä piipittivät Sinclairin ja Commodoren laitteet. Myöhemmin lehden kustantajaksi perustettiin yhdistys, Suomen Mikromaakarit ry.

Kotimaiset suurilevikkiset lehdet, kuten Tekniikan Maailma ja Tietokone, käsittelivät yritysmaailman asioita. Micropost sen sijaan oli uuden aallon viihdepläjäys. Sen lukijoita kiinnostivat lähinnä pelaaminen ja laitteiden kanssa leikkiminen.

Näyttelyssä muistellaan pelidemojen, piirrosten, printtien ja muiden dokumenttien avulla aikaa, jolloin pelit oli helpompi ohjelmoida itse kuin ostaa kaupasta.

12.10.2018 – 10.3.2019
Studio

Commodore 64 on synnyttänyt rinnalleen moninaisen ja rikkaan alakulttuurin, personoidut disketinkannet. Levykkeet saivat suojakseen taidokkaasti käsin piirrettyjä ja valokopioituja kansia, kun demo- ja kräkkiskenen harrastajaryhmät ympäri maailmaa alkoivat 1980-luvulla koristella tuotoksiaan, kuten julkaisuja ja diskettilehtiä, itse tehdyin disketinpäällisin.

Levykkeille, eli lerpuille, välttämättömät paperiset kuoret levisivät koristeluineen ennen internetiä postin välityksellä harrastajalta toiselle. Megaswäpperillä saattoi olla satoja osoitteita postituslistallaan. Lopulta disketinkuorista tuli olennainen osa C-64-kulttuuria. Commodore 64:n hyvinvoiva demoskene tuottaa julkaisujensa kylkiäisinä uusia kansia edelleenkin. Elinvoimaisen alakulttuurin teokset ovat esillä ensimmäistä kertaa Suomessa Disk Covers -näyttelyssä.

Suomen pelimuseon Studioon 12.10. avattava Disk Covers -näyttely esittelee disketinkansia 1980-luvulta aina tähän päivään. Töitä on esillä niin Suomesta kuin eri puolilta maailmaa. Näyttelyn kuratoivat Ari “Duce” Seppä ja Tommi “Electric” Musturi yhteistyössä C-64 kulttuuriin erikoistuneen Zooparty ry:n kanssa.

30.5.2018 – 7.10.2018

Kummat käsikonsolit -näyttely esittelee Pelikonepeijoonit-keräilijäryhmän Manu Pärssisen käsikonsolikokoelmaa, kertoen jokaisesta laitteesta tärkeimmät tai mielenkiintoisimmat faktat. Kummille vehkeille toimivat verrokkeina monille ne kaikkein tutuimmat, eli Nintendon valmistamat käsikonsolit.

Näissä laitteissa ei ole AppStorea eikä Google Playta, ei mikromaksuja, eikä niillä voi viestitellä kavereille – paria poikkeusta lukuunottamatta.

Näyttelyssä on esimerkkejä käsissä pidettävistä pelilaitteista aina 70-luvulta viime vuosiin asti. Keitä oli mukana kannettavan pelaamisen alkuvuosina ja mitä kaikkea taskukokoon koetettiin kutistaa? Ketkä halusivat haastaa Nintendon Game Boyn ja ketkä lähtivät aivan omille poluilleen?

24.3.2018 – 27.5.2018

Cosplay tarkoittaa pukuilua, eli erilaisiksi hahmoiksi pukeutumista. Cosplay mielletään usein mangaan tai animeen liittyväksi harrastukseksi, mutta hahmonsa voi yhtälailla valita peleistä, elokuvista, TV-sarjoista tai vaikkapa oikeiden henkilöiden joukosta. Cosplay-harrastus on kuitenkin jotain paljon suurempaa kuin vain pukuun pukeutuminen tai tapahtumissa käyminen. Cosplay – pelistä todellisuuteen -näyttelyssä on esillä kolme pukua, sekä runsaasti valokuvia ja harrastajien kertomia tarinoita.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Cosvision ry:n ja Lunatar Cosplayn kanssa. Cosvision ry on yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää suomalaista cosplay-harrastusta. Yhdistys tuottaa muun muassa vuosittain cosplayn suomenmestaruuskisat, toteuttaa useita erilaisia cosplay-projekteja kuten järjestää cosplay-kisoja ja toteuttaa cosplay-promootioita.

Kuvaaja: Timo Virtanen
Cosplay-harrastaja: Noora Cosplay
Hahmo: Tyrande Whisperwind / Heroes of the Storm

16.1.2018 – 11.3.2018

Jokaisella meistä on oma, arvokas pelihistoria. Lapsuudesta nuoruuteen ja aikuisuudesta vanhuuteenkin asti vietämme aikaa lelujen, leikkien ja pelien parissa. Pelaamme ja leikimme yksin ja yhdessä, vanhempiemme, lastemme, sukulaistemme, ystäviemme ja tuntemattomien kanssa.

Minun pelihistoriani -näyttely esittelee kolmentoista suomalaisen peli-, leikki- ja leluhistoriaa sanoin ja kuvin. Omannäköiset henkilökuvat tuovat esille, kuinka seurapelit, videopelit, lelut, pehmoeläimet, joukkuepelit, roolipelit ja pihaleikit ovat kulkeneet mukana muovaamassa jokaisen lapsuutta, nuoruutta ja aikuisuutta sekä elämän tärkeimpiä perhe- ja ystävyyssuhteita.

24.10.2017 – 14.1.2018.

Pelit on yksi vanhimmista edelleen ilmestyvistä pelilehdistä maailmassa ja osa elävää suomalaista pelihistoriaa. Lehden ensimmäinen numero ilmestyi maaliskuussa 1992 ja siitä lähtien se on vaikuttanut keskusteluun peleistä kulttuurimuotona.

Lehden suunnittelivat päätoimittaja Tuija Lindén ja toimittaja Niko Nirvi 90-luvun alussa. Ideana oli tehdä huolellisia ja pitkiä arvosteluita peleistä, mutta myös taustoittaa pelimaailmaa ja sen ilmiöitä. Sitä lehti tavoittelee edelleen, vaikka päätoimittaja Tuija Lindén astui tänä vuonna sivuun päätoimittajan paikaltaan.

Näyttelyn on toteuttanut Pelit-lehden nykyinen toimituskunta.

22.8. – 22.10.2017
Studio

Masters of Pixel Art on Klas Benjaminssonin (AKA Prowler) kokoama näyttely Commodore 64:lle ja Amigalle tehdyistä hienoimmista pikseliluomuksista.

23.5.2017 – 13.8.2017
Studio

Ropecon – Pelajiilta pelaajille -näyttely kertoo, miten pienen harrastajakunnan kerääntymisestä on kasvanut Euroopan suurin vapaaehtoisvoimin järjestettävä roolipelitapahtuma. Näyttelyssä esitellään Ropeconin ja suomalaisen roolipelikulttuurin vahvaa yhteisöllisyyttä ja harrastuksen monimuotoisuutta. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Ropecon ry:n, Suomen pelimuseon ja Espoon kaupunginmuseon kanssa.

Ropecon-näyttelyn yhteydessä järjestetään 10.6.2017 rooli- ja lautapelitapahtuma Pelicon.

21.3.2017 – 21.5.2017
Studio

P.O.L.L.E.N on MINDFIELD GAMESIN huhtikuussa 2016 julkaisema tieteisseikkailupeli, joka on myös yksi pelimuseon esittelemistä 100 suomalaisesta pelistä. Siinä yritetään pelihahmon näkökulmasta katsottuna selvittää, mitä autioituneella avaruusasemalla on tapahtunut. Pelin tuotanto kesti yli kaksi vuotta ja peli muuttui matkan varrella useaan otteeseen.

Näyttely esittelee P.O.L.L.E.N -pelin kehittymistä tuotannon aikana. Esillä on kuvaruutukuvia pelin eri versioista, sekä pelin suunnitteludokumentteja. Peliä varten kirjoitettiin yli 300 sivua taustatarinaa ja suunnitelmia, sekä tuotettiin satoja grafiikkaobjekteja ja toiminnallisia pelillisiä järjestelmiä. Osa näistä suunnitelmista ei koskaan päätynyt paperilta eteenpäin. Osa tuotettiin valmiiksi, mutta jätettiin lopulta pois erinäisistä syistä. Keräämisen ja karsinnan lopputuloksena on ainutlaatuinen peli, joka tarjoaa pelaajalleen monipuolisen toiminnallisen ympäristön, jonka tutkimiseen voi kuluttaa tuntikausia. Parhaimmillaan pelin tunnelma on virtuaalitodellisuuslaitteistojen kanssa.